Mitä tarkoittaa, että väittelee (tohtoriksi)

Housussas on väitöstilaisuus

Ainakin tekniikan alalla väitöskirja sisältää todella paljon tutkimuspohjaista työtä, artikkeleita tms. Väitöstilaisuus itsessään on teatteria. Se työ ennen sitä on rankkaa ja vie aikaa ja vaatii aivoja.

Yliopistossa opiskellaan maisterivaiheen jälkeen tohtorin koulutusohjelmassa ja tehdään väitöskirja. Kun se menee läpi yliopiston omassa tarkasuksessa, saa väitösluvan, sitten sille etsitään vastaväittäjät. Väitöksessä väittelijä selvittää kuulijoille väitöskirjansa sisällön ja tulokset, sitten väittelijä ja vastaväittäjä(t) käyvät siitä keskustelua yleisön seuratessa ja esittäessä ehkä itsekin kysymyksiä. Lopussa vastaväittäjä julistaa, onko väitös hänestä hyväksytty. Viralliset paperit tulevat muutaman viikon sisään, riippuen siitä, milloin yliopistolla on seuraava valmistumispäivä. Väitöskirjat ovat julkisia, eli netistä saatavilla.

Väittely on akateeminen tapahtuma johon tohtorikoulutus käytännössä päättyy. Tohtoriopiskelijaksi voi hakea maisteriopintojen jälkeen mikäli opintomenestys on ollut kohtalaisen hyvä. Tohtoriopinnot käytännössä keskittyvät tietyn rajatun osaalueen tutkimukseen, johon sisältyy tutkimusjulkaisuja ja esitelmien pitoja.

Kun tohtoriopinnot esim. 5v jälkeen on suoritettu niin että henkilö on julkaissut tarpeeksi tieteellisiä artikkelejä julkaisuissa sekä saanut tarpeeksi tuloksia väitöskirjan kirjoittamiseen, viimeistellään väitöskirja. Väitöskirja pitää hyväksyttää toisen yliopiston kautta, jolloin käytännössä toinen hyväksyjä on oman opinahjon ulkopuolinen professori (opponoija). Kun sekä oma yliopisto että ulkopuolinen ovat sitä mieltä että väitöskirja on julkaisukelpoinen, järjestetään väitöstilaisuus.

Väitöksessä väittelijä (tohtorikoulutettava) kertoo tutkimuksestaan sekä tuloksista. Tämän jälkeen alkaa virallinen väittely, jossa väittelijä ja opponoija käyvät parin tunnin aikaisen keskustelun väitöskirjan aiheista ja tuloksista. Väittelyssä on tarkoitus akateemisesta pystyä perustelemaan väitöskirjan tarpeellisuus sekä tulosten aiheellisuus. Opponoijan tarkoitus on löytää väitöksestä mahdollisia porsaanreikiä.

Käytännössä väittely on yleensä lähinnä muodollinen, sillä tilaisuuksia ei järjestetä ellei sekä oma yliopisto että vierasyliopisto ole vakuuttuneita väitöskirjan läpäisystä. Kuitenkin, siinä teoreettisessa tilanteessa, ettei väittelijä olisi huijannut suurimman osan tutkimuksestaan, on väitöstilaisuudessa tarkoitus viimeistään huomata tämä.

Pahat sedät yrittävät jallittaa kompakysymyksillä ja todistaa, että olet väärässä. Jos voitat niin olet tohtori!

Tohtoriksi väittely tarkoittaa työn välttelyä maisterivaiheen jälkeen. 

Eipäs tarkoita.

Tarkoittaa, että teet jostain hyvin, hyvin spesifisestä aiheesta tiiliskiven paksuisen kirjan, josta ei saa olla varsinaisesti hyötyä kenellekään. Varmistat näin todennäköisesti jnknlaisen suojatyöpaikan itsellesi, muutoin joudut loputtomaan apuraharumbaan.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaa, että teet jostain hyvin, hyvin spesifisestä aiheesta tiiliskiven paksuisen kirjan, josta ei saa olla varsinaisesti hyötyä kenellekään. Varmistat näin todennäköisesti jnknlaisen suojatyöpaikan itsellesi, muutoin joudut loputtomaan apuraharumbaan.

Itse asiassa suurin osa väitöskirjoista koostuu nykyään 3-5 tieteellisestä artikkelista ja ns. yhteenveto-osuudesta, tyypillinen pituus n. 100 sivua. Eivätkä monografiatkaan mitään tiiliskiviä ole. Ja akateemisessa maailmassa karsinta tapahtuu nykyään post-doc -vaiheessa, suojatyöpaikkaa ei todellakaan ole luvassa palkintona tohtorintutkinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Eipäs tarkoita.

Niin mikä? Mitä tarkoitat?

Tietääkö kukaan, kuinka usein väitöstilaisuus menee täysin mönkään? Käykö koskaan niin, että tohtorikokelas tyyliin karkaa paikalta kesken tilaisuuden vaikkapa ylipääsemättömän jännityksen takia? Tai ei osaa yhtään vastata väitteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipäs tarkoita.

Niin mikä? Mitä tarkoitat?

Epic fail, tohtori.