Onko täällä niitä, jotka ovat ystävystyneet naapurin kanssa?

Aluksi pyysin mukaan lenkille ja ystävyys vain vähitellen kehittyi.

Tapasimme silloin tällöin pihassa, kun olimme ulkona lasten kanssa. Kysyin sitten tahtoisivatko joskus tulla meille kahville. Aloimme viettämään usein aikaa kahvitellen, sitten istuimme joskus iltaa yhdessä jne.

Varmasti monilla juuri lasten kautta ystävystyminen on yleistä.

Lasten leikkiä seuratessa juttelimme

Asuin pienellä paikkakunnalla, missä se oli normaalia. :) Jompi kumpi tuli moikkaamaan, en muista.

Mä myös olen lenkkeillyt naapurin kanssa ja toisen kans käynyt rulla-luistelemassa. Mahtavia persoonia, ja edelleen mulla fb-kavereina vaikka on muutettu :)

Ja yks kiinalainen naapuri, kutsuttiin hänet ja miehensä glögille, ja myös käytiin usein heillä kylässä koska halusin oppia kiinalaista ruoan-laittoa, rakastan yli kaiken kiinalaista ruokaa :) heihin myös vielä pidän yhteyttä yli 6 vuoden jälkeenkin, vaikka ollaan muutettu :)

Meille tuli melkein yhtä aikaa koiranpennut, niiden kanssa touhuttu kaikenlaista yhdessä ja ystävystytty muutenkin. Koirat on keskenään sydänystäviä. Myös saman ikäisiä lapsia mutta nuo koiravauvat on olleet enemmän yhdistäviä, lapsetkin toki touhuilee yhdessä.

Lasten kautta. Tosin perheen äiti oli mieheni koulukaveri vuotta ylempänä joten tiesivät  toisensa jo 30v takaa. Lapset sitten samalla luokalla ja vaikka tytöistä ei bestiksiä tullutkaan meistä vanhemmista tuli:)

Yhteinen koulumatka yhdisti. Asuttiin samassa rapussa ja opiskelimme yliopistossa.