Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suvin jaksamisesta adoptiovanhempana
22.02.2018 |
Lindén ja hänen aviomiehensä Timo Mehtälä adoptoivat tyttärensä Eleonooran Kiinasta syksyllä 2007. Tytär saapui Suomeen 4,5-vuotiaana.
- Adoptioprosessissa on omat säädöksensä. Tuolloin oli se, että pitää kaksi vuotta odottaa, ennen kuin voi aloittaa seuraavan prosessin. Meillä tuli sitten aviomiehen ikä vastaan, Lindén kertoo pettymyksestään Iltalehdelle.
- Monta kertaa olemme miettineet, että olisi ollut aivan ihana adoptoida toinen lapsi. Tytärkin olisi toivonut sisarta tai veljeä.
Suomen adoptiolaissa ei Lindénin mukaan ollut määritelty lapsen ja vanhemman välistä ikäeroa ennen vuotta 2012. Tuolloin lakiin kirjattiin, että ikäero saa olla enintään 45 vuotta.
- Aviomieheni täytti juuri 50 sinä vuonna - siksi Eleonoora oli 4,5-vuotias. Vuoden 2012 adoptiolain tiukennus oli mielestäni huono. Protestoin sitä vastaan, että lapsen ja vanhemman välinen ikäero määriteltiin lakiin, Lindén kommentoi.
- Ihmiset hankkivat nykyään yhä vanhempana lapsia. Perusteena oli, että yli nelikymppiset eivät jaksa enää olla pienten lasten vanhempia. Olen tästä eri mieltä, Lindén perustelee.
Nykyinen vuoden 2012 adoptiolaki määrittelee siis seuraavasti: Jos adoptoitava on alaikäinen, adoptoitavan ja adoptionhakijan välisen ikäeron on oltava vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016032421319541_uu.shtml
Mietin tässä, voisiko noinkin erityisen lapsuuden kokenut tarvita äitiään vielä nuoruudessaankin. Jos äiti on jatkuvasti ulkomailla ja välillä viikkojakin poissa, suuntautuuko jaksaminen liikaakin muuhun kuin vanhemmuuteen?
Kommentit (18)
Ikäerosta olen tismalleen samaa mieltä kuin laki.
Meillä nuoremman adoptiolapsen ja isän ero on just toi 45 vuotta.
Kyllä se on ihan hyvä raja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viime vuosina on ollut lukuisia matkoja: New York, Bangkok, Kairo jne jne. Toivottavasti Suvi ei kärsi aikaerorasituksesta kovin pahasti.
Hirveä kohtalo lapsella, joutua Kokoomusministerin lapseksi.
Suvin CV:n perusteella voi arvioida, että hän on ollut erittäin paljon öitä poissa kotoa. Tässä vain osa:
ITU Special Envoy for the Broadband Commission for Digital Development 2011-
United Nations Broadband Commission for Digital Development, Commissioner 2010-
United Nations Advisory Board of the Digital Health Initiative, Member 2010-
Minister of Communications 2007-2011
Lisäksi sitten hänen työnsä erilaisissa bisneskuvioissa, joissa hän on matkustanut eri puolilla maailmaa.
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se sentään alvariinsa ole ulkomailla. Luultavasti kotona enemmän kuin tavallinen teinin äiti.
Luulisin, että tavallinen teinin äiti on poissa kotoaan korkeintaan muutaman vuorokauden vuodesta. Lapset toki tottuvat kaikkeen epätavalliseenkin. Mutta jos tavallinen teinin äiti saisi melkein 6000 euroa kuussa, vaikka ei tekisi mitään, niin hän saattaisi jättää esimerkiksi matkustelua vaativat luottamustehtävät vähemmälle ja viettää perhekeskeistä elämää. Olisihan sitä aikaa kaikkeen muuhun sitten taas lapsen aikuistuttua.
Suvin kohdallahan on vielä ollut kyse siitä, ettei hänelle Oulun seudulla hänen omien sanojensa mukaan ole ollut työtä tarjolla. Moni työtön olisi tyytyväinen 6000 euron kuukausituloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten koulutettu ihminen voi olla noin tietämätön tai vastavuoroisesti noin itsekäs ja itsekeskeinen! Ikäeron rajoittaminen liittyy LAPSEN etuun - adotiossa lapsen etu on aina se ensisijaisin ja tärkein, ei vanhemmaksi haluavan, ja lapselle etsitään mahdollisimman sopiva ja hyvä perhe. Adoptoitu on jo menettänyt yhdet vanhemmat ja yhden suvun, mikä on traumatisoivaa. Tuo ikärajoitus adoptioon on asetettu lapsen edun vuoksi; että todennäköisesti lapsi ei menetä uusia vanhempiaan "vanhuuden sairauksiin" kuolemisen vuoksi ollessaan vielä alaikäinen. 60-70 vuoden iässä kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin ja syöpiin kasvaa merkittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Ikäerosta olen tismalleen samaa mieltä kuin laki.
Meillä nuoremman adoptiolapsen ja isän ero on just toi 45 vuotta.
Kyllä se on ihan hyvä raja.
Ootko koskaan ajatellut niinpäin että jos teidän adoptioprosessi olisi viivästynyt vuoden tai kestänyt vuoden pidempään niin teillä ei olisi sitä teidän nuorinta lasta. Perheestänne puuttuisi yksi sen nykyinen jäsen koska adoptio olisi ollut laiton.
Just saying.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkei Suvi ehkä tarvitse kriisiapua, niin hänen asemassaan olisin kyllä äkkiä palannut lapseni luo, jos työtoveri ja ystävä olisi kuollut kesken reissun. Mutta jotkut juhlivat loppuun saakka...
Eiköhän tuo Suvi ole vaan tottunut saamaan kaiken mitä haluaa. Sitten yli 40-v yhtäkkiä haluaa lapsen hinnalla millä hyvänsä. Koska olen sen niiin ansainnut. Lapsen etuuden niin väliä, koska minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei taida Suvilla mennä hyvin? Saa kyllä keksiä hyvät perustelut...
pysyisi nyt perheensä luona eläkkeellä!!
Haluaisin kuulla, kuka Suvin matkat maksaa. Ettei vain olisi joidenkin yritystukien kautta reissannut ihan veronmaksajan kustannuksella...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei kai se sentään alvariinsa ole ulkomailla. Luultavasti kotona enemmän kuin tavallinen teinin äiti.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802282200779520_u0.shtml
No kyllä tavallinenkin teinin äiti piipahtaa välillä viiden tunnin poliisikuulusteluissa. Ja sitten vapaaehtoistyön merkeissä messuilla Barcelonassa.
Toivottavasti Suvi on nyt puhunut totta siellä kuulusteluissa. Todistajan ei passaa vilpistellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suvihsn on matkustanut helmikuussa koko ajan. Uganda, Egypti, Barcelona. Oliko jo ennen Ugandan joku matka.
Säälin hänen tytärtä, koska koulussa varmaan kiusataan äidin tekemisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikäerosta olen tismalleen samaa mieltä kuin laki.
Meillä nuoremman adoptiolapsen ja isän ero on just toi 45 vuotta.
Kyllä se on ihan hyvä raja.
Ootko koskaan ajatellut niinpäin että jos teidän adoptioprosessi olisi viivästynyt vuoden tai kestänyt vuoden pidempään niin teillä ei olisi sitä teidän nuorinta lasta. Perheestänne puuttuisi yksi sen nykyinen jäsen koska adoptio olisi ollut laiton.
Just saying.
En tajua tätä?
Tietenkin kaikkea on pyöritelty. Tiedämme olleenme äärimmäisen onnekkaita, koska lapsi mahtui ikäikkunaan lopulta yhdellä päivällä. Jos olisi ollut päivän vanhempi, lapsiesitys olisi palannut kohdemaahan. Joka muuten meni tukkoon suunnilleen samaan aikaan kun me olimme hakumatkalla.
Eli kuopus oli täydellinen onnenkantamoinen. Ja adoptioprosessi käsittämättömän arvaamaton ja stressaava.
Täällä kytee hyvä ketjun aihe.
Kap Verdelle tällä hetkellä oleva keskisuomalainen pariskunta on tilanteesta raivoissaan, sillä he eivät ole toiveestaan huolimatta päässeet aiemmalle Suomeen lähtevälle lennolle, vaikka heillä olisi ollut siihen perusteltu syy. Mies on kuullut, että osa matkustajista olisi saanut vaihtaa lentoa erityisen syyn perusteella.
- Minulla on 6- ja 7-vuotiaat lapset, jotka pitäisi hakea huomenna päiväkodista ja koulusta. He ovat olleet hoidossa toisella vanhemmalla, joka nyt on lähdössä varaamalleen lomareissulle. Olemme yrittäneet soitella tutuille, voisiko heistä joku olla käydä hakemassa lapset ja olla heidän kanssaan yön. Voit kuvitella, millainen tilanne se on tuon ikäisille lapsille, mies selittää.
Valitettavasti vain AV suljetaan kohta. Mutta jos joku tuttava tai tuttavan tuttava sattuu lukemaan tämän, niin hakekoon ne lapset pois sieltä päiväkodista, ettei tule lasua.
Vierailija kirjoitti:
Suvihsn on matkustanut helmikuussa koko ajan. Uganda, Egypti, Barcelona. Oliko jo ennen Ugandan joku matka.
Säälin hänen tytärtä, koska koulussa varmaan kiusataan äidin tekemisistä.
Ei lasta saa kiusata. Hänellä voi olla hyvinkin raskasta jo muutenkin, jos äiti on jatkuvasti poissa kotoa.
Alue: Aihe vapaa
No ei kai se sentään alvariinsa ole ulkomailla. Luultavasti kotona enemmän kuin tavallinen teinin äiti.