Koulukiusaaminen tulee määritellä uhrin kokemuksen kautta

Naapuri sanoo joutuneensa kiusatuksi, kun soitamme hänelle lähes joka viikonloppu poliisit. Hän riehuu, huutaa ja tuuttaa musiikkia kännipäissään. Ja me olemme kiusaajia.

Totta tavallaan, mutta ei täysin. Kyllä jotkut pahoittavat mielensä sellaisestakin mitä ei ole tarkoitettu kiusaamiseksi. Kiusaaminen on kiusaajan tekojen ja kiusatun kokemusten summa tai jotain sinne päin.

Eli siis äänekkään metoo valittajan kiusaaminen olisi pahempi asia kuin hiljaisen ja ujon, joka ei uskalla kertoa kiusauskokemuksistaan?

Ei vaan pitää kartoittaa se, mitä on faktisesti tapahtunut ja sen lisäksi oletetun kiusatun kokemus ja pohtia myös oletetun kiusaajan motiivia toiminnalleen.

Minusta metoo on herkkien miesten kiusaamista. Se on siis vilpitön kokemukseni.

Tuo johtaa siihen, että kiusaussyytöksillä aletaan kiusaamaan.

Mutta kun jokaikinen kiusaaja johon olen törmännyt kokee olevansa se kiusattu uhri jos asiasta ruvetaan keskustelemaan. Siinä on aina kaksi kiusattua vastakkain, molempien kokemukset saattavat olla jopa aitoja.

Ystäväni ja minä koimme poikien huomion eri tavalla. Hän kiusaamisena, minä huomiona. Se oli tavallaan kiusaamismuodossa. Esim. pojat keksi nimiä meille. Ystäväni koki ne nimittelynä ja itse hauskana. Pojat otti koululaukun eikä antanut sitä takaisin. Minä kävin kimppuun ja otin laukun takaisin. Ystäväni taas suuttui. Itse tiesin, että antaa ne laukun jossain vaiheessa. No kuka meistä oli oikeassa? Vai sama asu voi olla kiusaamista ja kiusottelua ja huomion hakemista? Minkä mukaan tuomitaan?

Ei voi olla ihan niinkään. On olemassa myös sellaisia mielenterveyteen liittyviä asioita joiden vuoksi kokee sellaisetkin asiat kiusaamiseksi jotka eivät liity itseen millään tavalla.

Olen samaa mieltä aloittajan kanssa.

N21

Mielestäni koulukiusaaminen on hieman omituinen käsite ottaen huomioon että se pitää sisällään fyysistä väkivaltaa ja omaisuuden vahingoittamista, joista ei aikuisten maailmassa puhuta kiusaamisena.

Sain kerran parikseni harjoittelijan. Tiesin, että hän oli vajaakuntoisnen ja siksi tukityöllistetty. Mitään tarkempaa minulle ei kerrottu. Hän oli hyvin paranoidinen ja epäili kokoajan jokin kiusaavan. Hän esim.alkoi hokemaan, että miksi joku ohi kulkenut tuijotti häntä. Luuleeko tuijottaja että hän on lesbo. Hän oikeasti kuvitteli, että kaikki ajatteli hänestä jotain pahaa ja halveksivaa. Luulen, että hänellä oikeasti on joku diagnoosi. Mutta hän koki maailman kiusaavan häntä jopa ajatuksin.

Kiusaaminen on yleensä ihan tarkoituksellista ja jatkuvaa. Jos uhri kokee tulleensa kiusatuksi ja on ilmaissut asiasta jotenkin, tulisi kiusaaminen ehdottomasti lopettaa. Silloin se ON kiusaamista, oli miten "pientä" tahansa. Mihinkään liialliseen uhrin herkkyyteen ei voi vedota.

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on yleensä ihan tarkoituksellista ja jatkuvaa. Jos uhri kokee tulleensa kiusatuksi ja on ilmaissut asiasta jotenkin, tulisi kiusaaminen ehdottomasti lopettaa. Silloin se ON kiusaamista, oli miten "pientä" tahansa. Mihinkään liialliseen uhrin herkkyyteen ei voi vedota.

Tässä ajattelumallissa on vaan se ongelma, että se suosii nimenomaan kiusaajia. Kun mikä tahansa voi olla kiusaamista jos sen sellaiseksi kokee, voi kiusaaja heittäytyä itse uhriksi ja esittää kaikenlaisia vaatimuksia.

Koska näin tehdään jatkuvasti. Esim. kaasuisku Pride-kulkueeseenkin selitettiin sillä että Pride oli provokaatio. Että mitäs homot loukkasitte meidän kristittyjä arvojamme!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on yleensä ihan tarkoituksellista ja jatkuvaa. Jos uhri kokee tulleensa kiusatuksi ja on ilmaissut asiasta jotenkin, tulisi kiusaaminen ehdottomasti lopettaa. Silloin se ON kiusaamista, oli miten "pientä" tahansa. Mihinkään liialliseen uhrin herkkyyteen ei voi vedota.

Tässä ajattelumallissa on vaan se ongelma, että se suosii nimenomaan kiusaajia. Kun mikä tahansa voi olla kiusaamista jos sen sellaiseksi kokee, voi kiusaaja heittäytyä itse uhriksi ja esittää kaikenlaisia vaatimuksia.

Koska näin tehdään jatkuvasti. Esim. kaasuisku Pride-kulkueeseenkin selitettiin sillä että Pride oli provokaatio. Että mitäs homot loukkasitte meidän kristittyjä arvojamme!

Eihän tuo esimerkki liity mitenkään koulukiusaamiseen. Vai oliko ateistin vaan tarve päästä haukkumaan Kristittyjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on yleensä ihan tarkoituksellista ja jatkuvaa. Jos uhri kokee tulleensa kiusatuksi ja on ilmaissut asiasta jotenkin, tulisi kiusaaminen ehdottomasti lopettaa. Silloin se ON kiusaamista, oli miten "pientä" tahansa. Mihinkään liialliseen uhrin herkkyyteen ei voi vedota.

Tässä ajattelumallissa on vaan se ongelma, että se suosii nimenomaan kiusaajia. Kun mikä tahansa voi olla kiusaamista jos sen sellaiseksi kokee, voi kiusaaja heittäytyä itse uhriksi ja esittää kaikenlaisia vaatimuksia.

Koska näin tehdään jatkuvasti. Esim. kaasuisku Pride-kulkueeseenkin selitettiin sillä että Pride oli provokaatio. Että mitäs homot loukkasitte meidän kristittyjä arvojamme!

Eihän tuo esimerkki liity mitenkään koulukiusaamiseen. Vai oliko ateistin vaan tarve päästä haukkumaan Kristittyjä?

Täsmälleen samanlaista toimintaa joka oikeutetaan sillä että uhri ei sovi muottiin.

Up

Vierailija kirjoitti:

Kiusaaminen on yleensä ihan tarkoituksellista ja jatkuvaa. Jos uhri kokee tulleensa kiusatuksi ja on ilmaissut asiasta jotenkin, tulisi kiusaaminen ehdottomasti lopettaa. Silloin se ON kiusaamista, oli miten "pientä" tahansa. Mihinkään liialliseen uhrin herkkyyteen

Aivan näin! Liusaajien öalsta.

Loulykuysaajar ob aöinra saaadtaa maam päällö

Minä olen nähnyt hemmoteltuja lapsia joilla on taipumus päsmäröidä kaveripiirissäkin ja kun porukat kyllästyvät tottelemaan ja jopa kääntävät selkänsä niin alkaa valitus kiusaamisesta. Yleensä tyttöjä. Onko tuttua?