Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Loppuraskaus & mies yön pois
09.02.2018 |
Kun olet ollut raskaana, oletko viimeisinä kuukausina joutunut pyytämään miestä olemaan enemmän kotona? Itsellä nyt rv 30, välillä kovat selkäkivut riesana, ja aloin pohtia asiaa kun mies on kaukana kaverilla eikä tule yöksi kotiin (asutaan ihan hevonkuusessa maalla ja viimeinen bussi meni jo. Ei omaa autoa vielä). Yleensä viihdyn itseksenikin, mutta nyt harmittaa kun olo on tukala eikä mies osannut ajatella että hänen tukensa, vain olemalla läsnä, on mulle tärkeää :( Täytyy kavereita nähdä, mutta kyllä mun mielestä saisi tässä vaiheessa jo olla yöt kotona...
Kommentit (9)
Siis pitäisikö miehen olla 10 viikon ajan ( noin suurin piirtein) olla viikonloput tiiviisti kotona??
Onko teillä lapsia? Mites sitten kun vauva on syntynyt, _saako_ mies sitten mennä?
Mieheni oli tuossa vaiheessa Italiassa kuukauden työkomennuksella kun odotin kolmatta lastamme, lapset 5 v ja 3v.
Oletko kovinkin nuori?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se sinulle on tärkeää, niin kyllä. Olisi hyvä jos hän pysyttelisi luonasi.
Ja muutenkin, jos jotain sattuisi niin olisi auttaja valmiina. Mutta eipä minunkaan mieheni jaksanut aina päivystää, vaikka niin loppuvaiheessa toivoinkin.
Viimeksi mieheni oli sinä yönä töissä, kun lähdin synnyttämään, todennäköisesti nytkin toisessa raskaudessa. On kaksi yötä viikossa aina töissä. Miten niin et pärjää öitä yksin varsinkaan jos ei ole vielä lapsia? Ehkei kannata juuri lasketunajan tienoilla lähteä kavereiden kanssa pitkäksi aikaa pois, mutta kymmenen viikkoa synnytykseen on niin pitkä aika, että tuskin tapahtuu yhtään mitään tai jos tapahtuukin, niin siihen tarvitaan ambulanssi.
Ehkä ei olisi pitänyt kuin esittää kysymys eikä sanoa mitään muuta ;) Hyvä kun kerrotte mielipiteitänne.
En ole kovin nuori, keskiverto ensisynnyttäjän ikäinen, jollainen olen.
Ajattelen niin että koska lapsi on yhdessä haluttu, olisi huomaavaista olla tukena ja turvana jos toinen on raskauden vuoksi kipeä. Ei tarvitse nyhjätä kyljessä eikä tosiaankaan sääliä, vaan olla lähellä vaikka olisikin omissa askareissaan.
Ehkä olen kohtuuton.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne miehet tajua sitä raskaudenaikaista oloa. Parempi antaa mennä vielä, kun siihen on mahdollisuus, ettei katkeroidu.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei olisi pitänyt kuin esittää kysymys eikä sanoa mitään muuta ;) Hyvä kun kerrotte mielipiteitänne.
En ole kovin nuori, keskiverto ensisynnyttäjän ikäinen, jollainen olen.
Ajattelen niin että koska lapsi on yhdessä haluttu, olisi huomaavaista olla tukena ja turvana jos toinen on raskauden vuoksi kipeä. Ei tarvitse nyhjätä kyljessä eikä tosiaankaan sääliä, vaan olla lähellä vaikka olisikin omissa askareissaan.Ehkä olen kohtuuton.
-ap
Sinä olet kohtuuton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei olisi pitänyt kuin esittää kysymys eikä sanoa mitään muuta ;) Hyvä kun kerrotte mielipiteitänne.
En ole kovin nuori, keskiverto ensisynnyttäjän ikäinen, jollainen olen.
Ajattelen niin että koska lapsi on yhdessä haluttu, olisi huomaavaista olla tukena ja turvana jos toinen on raskauden vuoksi kipeä. Ei tarvitse nyhjätä kyljessä eikä tosiaankaan sääliä, vaan olla lähellä vaikka olisikin omissa askareissaan.Ehkä olen kohtuuton.
-ap
Et ole ollenkaan kohtuuton. Myötätuntohali sulle. Tottakai sitä haluaa miehen olevan tukena varsinkin raskauden loppumetreillä. Yleensä vauvat syntyy rv 37-40 välillä, eli todennäkoisesti sulla ei ole kumminkaan huolta siitä, että synnytys käynnistyisi vielä miehen ollessa toisaalla, siis jos sitäkin pelkäät. Se miksi miehet käyttäytyy noin raskauden aikana kun kyseessä on esikoinen, johtuu mun käsitykseni mukaan siitä, että mies haluaa vielä mennä ja juhlia, kun on viime hetket aikaa. Ehkä mies on ajatellut sitten vauvan synnyttyä jopa lopettaa menemiset ja alkoholin kokonaan ollen kaiken vapaa-ajan sun ja vauvan kanssa. Meillä kävi näin. Itse itkin koko loppuraskauden, että mies ei enää joisi ja rellestäisi, vaan olisi selvinpäin mun kanssa. Silti mies rellesti ja joi. Lopulta sain sovittua miehen kanssa, että rv 38 alkaen hän ei enää kännää, vaan on selvinpäin minun kanssa. Mua pelotti että joutuisin yksin muuten synnyttämään. Vauva syntyi lopulta rv 39 sitten. Yllätyksekseni mies oli päättänyt lopettaa juomisen ja rellestämisen kokonaan lapsen synnyttyä. Oli mies tätä tainnut vihjailla ennenkin, mutta en uskonut. Tämä kumminkin piti paikkaansa. Nyt mies ei ole juonut 4 vuoteen ja on perheen kanssa. Olen samaa ikäluokkaa kuin sinä ap.
Alue: Aihe vapaa
No jaa, mieheni lähti viikoksi reissuun kavereiden kanssa kuukautta enne laskettua aikaa, olin viikon kahdestaan 2-vuotiaan kanssa.
Onko teillä siis isompia lapsia vai miten nämä selkäkipusi estävät yöpymisen muualla? Miten mies siis käytännössä voi niitä helpottaa paitsi säälimällä sinua?