Kuinka ihmeessä saan anteeksi ystävältäni? :ó(

piirteitä kuin sinäkin mutta usko vaan, selviät kyllä ja vaikka ilmankin tuollaista kaveria.



Itselläni on kaveri jonka kiukutteluihin alan olla aika kyllästynyt vaikkei ne aina henk. koht minuun suuntaudu mutta pilaapa usein illanvietot ym. hauskuudet ja aina saa olla varuillaan ja yrittää välttää tilanteita ettei se vaan taas hermostu tyhjästä.

Olisit vaan miettinyt kannattaako avata suu.



Minunkin ystäväni suuttui kun " toruin" häntä ja ihan aiheesta. Arvasin, että suuttuu, mutta en halunnut pitää asiaani sisälläni.



Kannattaako roikkua noin jossakin ihmisessä? Sitä sinun kannattaa miettiä. Onko hän sinun arvoisesi? Saako hän pitää sinua löysässä hirressä? Kuinka kauan?

Jos olet pyytänyt anteeksi ja selittänyt asian, et voi enempää tehdä. Jos kyse ei ole mistään tosi vakavasta, ystäväsi varmaan leppyy ajan kanssa. Semmoista sattuu, ei se ole vakavaa jos se ei ole vakavaa ;) Kyllähän sitä itse kukainenkin saattaa suutahtaa jostain mitä joku möläyttää, harvempi jaksaa kuitenkaan hautoa vihaa.

On vaan hirveän paha mieli tapahtuneesta. Harmittaa vaan vietävästi. Olisi sittenkin pitänyt olla mainitsematta niistä asioista joista mainitsin. Olen sellainen ihminen että koen hirveän ahdistavana tällaiset tilanteet jos tiedän että joku on mulle " vihainen" tai loukkaantunut.

Oma isäni on niin monet kerrat pitänyt mykkäkoulua minulle :o(

Enkä tosiaan tarkoittanut mitään pahaa.

Mutta miten minä tämän hänen päähänsä saan menemään,en mitenkään varmaan :ó(

Mä kun en siedä tällaisia tilanteita niin ennemmin otan omaksi syyksi asioita että ne saadaan pois päiväjärjestyksestä :o( Mä en jaksa olla riidoissa ja kun ne on sitten mielenpäällä jatkuvasti. En voi unohtaa enkä olla murehtimatta.

Olenko typerä? :o/

ap

Jos se on oikea ystäväsi, ottaa itse sinuun yhteyttä. Jos vika onkin siinä, että olet liian roikkuva ja nyt ystäväsi sai aiheen päästä sinusta eroon. On odottanut että olisit ärsyttävä.

Mutta ei taida ylpeys antaa periksi.

Vierailija:

Hän on minulle loukkaantunut vaikkei sitä varsinaisesti myönnäkään. Mutta näen ja tiedän että näin on. Olen pyytänyt anteeksi ja koettanut selittää asiaa.

Ei ollut kyse mistään vakavasta, mutta möläytin kuitenkin sellaisia asioita mitkä olisi pitänyt jättää sanomatta. En haukkunut eikä mitään sellaista,mutta ystävä loukkaantui..

Mitä ihmettä teen että asia saadaan sovittua?

Laita sähköpostia tai kirje, jos ette pysty puhumaan.

Ei ole pokkaa nöyrtyä laisinkaan.



Minun puolestani saavat olla omassa täydellisessä maailmassaan. Minulla on ystäviä ja on pokkaa pyytää aidosti anteeksi jos aihetta on.



Kyllä suhteessa on jotain muutakin pielessä, jos ei ole halua katua tai nöyrtyä.

Kun hän ei voinut enää minua piikittelemällä pönkittää omaa huonoa itsetuntoa niin minut hän lemppasi elämästään kuin märän tiskirätin.

Ja nyt hän yrittää " ryömiä" elämääni takaisin, pyytäisi vain käytöstään ja sanomiaan sanojaan anteeksi suoraan niin asia olisi ok.



T: 11