Olisiko teistä outoa, jos etäiseltä tuttavalta tulisi yhtäkkiä Facebookissa viesti "mitä kuuluu"?

Toinen ihminen voi olla yksinäinen ja ilahtua paljonkin kun joku on kiinnostunut hänenkin kuulumisistaan.

No parempi varmaan soittaa jos on ollut paljon aikaa ja paljon vaihdettavia kuulumisia! Facebook vaan latistaisi kaiken!

Hämmentävää kun ei koskaan tiedä mitä tommonen "mitä kuuluu" oikesti tarkoittaa.

Saisit luvan alustaa sitä vähän paremmin jos haluat yhtään mitään vastusta. Eli aloittaa kertomalla mitä itsellesi kuuluu ja jos on edelleen kaverina sen jälkeen eikä poistanu hyypiötä niin ehkä on keskustelua.

Noin muten fasistikirja on aika surkea paikka juttelulle.

Sitä varten ne ”ystävät” on siellä fb:ssa minun listalla että joskus ottaisivat yhteyttä. Putsaan sieltä välillä aina ne jotka ei oikeasti koskaan sano mitään vaan kyyläävät vain tekemisiäni.

Eikö voisi aloittaa mieluummin läheisemmistä tutuista/ystävistä? Itse ainakin masentuneena olen jättänyt oma-aloitteisen yhteydenpidon myös läheisiin ja ystäviin, opiskelukavereihin. Miksi ottaisit yhteyttä kaukaidiin sukulaisiin tai jo vuosia sitten jääneisiin tuttuihin? Minä en edes keksisi mitään sanottavaa tuon "mitä kuuluu?" lisäksi.

Inhoan tuota MITÄ KUULUU!-fraasia 😠 Mitä järjellistä tuohon voi vastata.. mitäs tässä, painu v*ttuun ja laita kansi kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Eikö voisi aloittaa mieluummin läheisemmistä tutuista/ystävistä? Itse ainakin masentuneena olen jättänyt oma-aloitteisen yhteydenpidon myös läheisiin ja ystäviin, opiskelukavereihin. Miksi ottaisit yhteyttä kaukaidiin sukulaisiin tai jo vuosia sitten jääneisiin tuttuihin? Minä en edes keksisi mitään sanottavaa tuon "mitä kuuluu?" lisäksi.

Minulla ei ole läheisempiä tuttuja/ystäviä. Hän on etäinen opiskelututtavani.

Ajattelisin että tyyppi haluaa minut mukaan johonkin verkostomarkkinointijuttuun.

Voithan kirjoittaa, että tulit mieleen, kun muistelin sitä/tätä. Olisi kiva kuulla, mitä sinulle nykyään kuuluu. Tai jotain vastaavaa sen pelkän "mitä kuuluu" sijaan. Olen itse saanut viestejä esim. vanhoilta työkavereilta.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelisin että tyyppi haluaa minut mukaan johonkin verkostomarkkinointijuttuun.

Tämä. Toinen mielenkiintoinen tapaus oli kun kaveri 10 vuoden takaa lähestyi, pyyteli myös anteeksi mahdollisesti loukkaavaa käytöstään menneisyydestä. Sen jälkeen selvisi että alkoi vloggaamaan aktiivisesti hankkien seuraajakuntaa YouTubessa. Jäi vähän paska maku suuhun, kun piti vaan tarkastaa selustansa ettei vahingossakaan tule huonoa sanottavaa tililleen jos suosituksi päätyy.

Vierailija kirjoitti:

Inhoan tuota MITÄ KUULUU!-fraasia 😠 Mitä järjellistä tuohon voi vastata.. mitäs tässä, painu v*ttuun ja laita kansi kiinni.

No sinähän mukavalta ihmiseltä kuulostat. Se nyt on vaan sellainen keskustelun aloittava sananparsi, ei sinun siihen vielä tarvitse mitään sen kummempaa vastata. Voit vaikkapa sanoa ihan vain että ei mitään ihmeempää, hyvää, ja tiedustella mikä sai vastapuolen ottamaan yhteyttä ja mitä hänelle kuuluu.

Ihan normaalia kanssakäymistä ja käytöstapoja, ei sen kummempaa.

Voisit toki tähdentää viestinnän aloittamisessa, että tässä nyt kyse ei ole mistään verkostomarkkinointiin tai pyramidihuijaukseen liittyvästä! Vaan ihan pelkästä kuulumisten kysymisestä. Olisi erittäin hyvä tarkennus ja varmastikin hälventäisi "yllättävään", suorastaan puskista tulevaan kontaktointiin liittyvää sumuverhoa.

Minusta moiset tarkennukset olisivat korrekteja. Itse en ainakaan säikähtäisi, jos joku minulle noin sanoisi, vaan olisi avoimin mielin jatkossa ja ehkä jopa valmis pitämään yhteyttäkin!

Ota ihmeessä yhteyttä, mutta kannattaa tosiaan sanoa jotain muutakin kuin vain töksäyttää että mitä kuuluu! Juurikin vanhojen, yhteisten kokemusten muistelu ja maininta siitä, että vanha kaveri oli tullut mieleen ja mietit että mitähän hänelle nykyään mahtaa kuulua. Ja varmasti omista peruskuulumisista avoimesti kertominen rohkaisee myös vastaanottajaa juttelemaan takaisin!

Vierailija kirjoitti:

Voithan kirjoittaa, että tulit mieleen, kun muistelin sitä/tätä. Olisi kiva kuulla, mitä sinulle nykyään kuuluu. Tai jotain vastaavaa sen pelkän "mitä kuuluu" sijaan. Olen itse saanut viestejä esim. vanhoilta työkavereilta.

Tämä on paras tapa.

Ei kannata laittaa pelkkää "mitä kuuluu" eikä myöskään selostaa, ettei ole kauppaamassa mitään.

Olisin iloinen, jos joku laittaisi viestiä mulle.

"Mitä kuuluu" tuolla tavalla töksäytettynä on intiimi ja uteleva kysymys ja todellakin häkeltyisin jos saisin tuollaisen töräyksen etäiseltä tuttavalta. Se ei ole sama kuin englannin "How are you", todellakaan. Luultavasti ajattelisin, että lähettäjällä on mielenterveysongelmia tai jokin kriisi, joka saa sosiaaliset normit unohtumaan. Itse lähetän "Mitä kuuluu" -kysymyksiä äidille ja muutamalle tosi läheiselle ystävälle, joiden kanssa olen koko ajan tekemisissä ja jotka voivat myös vastata rehellisesti.

Etäinen tuttu vaatii vähän erilaista lähestymistapaa. Kirjoita vähän pitemmin, ei kuitenkaan mitään maratonia. Kerro, mistä syystä hän on tullut mieleesi nyt ja miksi kirjoitat hänelle. Muistele vaikka jotakin vanhaa yhteistä kokemustanne tai tuttavaanne. Kerro, että pohdiskelet mitähän hänelle kuuluu. Kerro pääpiirteittäin mitä sinulle kuuluu. Ehdota vaikka tapaamista tai kysy jotain, mikä ilmaisee että odotat vastausta.

Älä laita ensimmäiseen viestiin mitään negatiivista (ero, läheisen kuolema, yksinäisyys tms)! Henkilökohtaista avautumista ei saa olla, mutta sen verran viestin täytyy olla personoitu, että vastaanottaja voi olla varma, että viesti on tarkoitettu hänelle.

Itseäni ei ainakaan haittaisi, vaikka ihan täysin tuntematonkin ottaisi yhteyttä. Kuitenkin eri ihmisiin tehoaa erilaiset lähestymistavat.

Vierailija kirjoitti:

No parempi varmaan soittaa jos on ollut paljon aikaa ja paljon vaihdettavia kuulumisia! Facebook vaan latistaisi kaiken!

Minua ujona ja rehellisenä ihmisenä ahdistavat ihmisten kyselyt minun ja perheeni kuulumisista. En osaa oikein valehdella ja jään usein sanattomaksi kun toinen kyselee hyvin henkilökohtaisia asioita. Siksi on parempi kirjoittaa kuin soittaa. Siten toiselle osapuolelle jää enemmän aikaa muotoilla vastaustaan.

Btw: minusta on todella vaikeaa kun joudun selvittämään puolitutuille lasteni seksuaalisia suuntautumista ja seurustelutilanne kun lapset eivät avaudu asiasta edes minulle. Helpointa olisi täräyttää suoraan etten tiedä niistä asioista mitään. Kyselyn jälkeen ihmettelen omassa mielessäni miksi tuollainen asia kiinnostaa niin paljon ihmisiä. Kyselijäthän ovat eri ikäluokkaa kuin lapseni.

Öyenssöyen kirjoitti:

Voisit toki tähdentää viestinnän aloittamisessa, että tässä nyt kyse ei ole mistään verkostomarkkinointiin tai pyramidihuijaukseen liittyvästä! Vaan ihan pelkästä kuulumisten kysymisestä. Olisi erittäin hyvä tarkennus ja varmastikin hälventäisi "yllättävään", suorastaan puskista tulevaan kontaktointiin liittyvää sumuverhoa.

Minusta moiset tarkennukset olisivat korrekteja. Itse en ainakaan säikähtäisi, jos joku minulle noin sanoisi, vaan olisi avoimin mielin jatkossa ja ehkä jopa valmis pitämään yhteyttäkin!

Ai vähän niinkuin ensitreffeillä: "olen kyllä ehdottomasti päässyt jo exsästä yli"?

Jos itse haluaisin ottaa kontaktia (erityisesti Facebookissa) ihmiseen, jonka kanssa en ole ollut pitkään aikaan tekemisissä, aloittaisin joko tykkäämällä tai kommentoimalla jotain hänen päivitystään. Sen jälkeen voisi aloittaa keskustelun tyyliin "näin päivityksestäsi että X, siitä tuli mieleen että mitäs sinulle nykyään kuuluu". Noissa tilanteissa pitää kuitenkin olla valmistunut itse viemään keskustelua eteenpäin, eli älä oleta että itse kirjoitat "mitä kuuluu" ja se toinen henkilö ottaa sen jälkeen keskustelun haltuunsa.

Olisin enemmän kuin yllättynyt ja hämmästynyt yrityksestä. En tiedä, miten se olisi edes mahdollista, sillä en ole koskaan ollut mukana Facebookissa. Minulla sattuu olemaan nimikaima harvinaisesta sukunimestämme huolimatta ja joskus on käynyt mielessä, onko joku tuttu pistänyt viestiä hänelle, kun se oli tarkoitettu minulle. Olemme kyllä kaukaisia sukulaisia, mutta emme ole missään tekemisissä, joten enpä sitten tiedä.