Miksi ette itse hoida vanhempianne?

No en osoita syyttävällä sormeall yhtään ketään, joka hoitaa työnsä asiallisesti.

Että saadan sullekin töitä.

Oma hoitokodissa oleva vanhempani saa oikein hyvää hoitoa. En hoida häntä itse, koska hän tarvitsee ympärivuorokautista valvontaa muistisairautensa ja epilepsian vuoksi. Työssäkäyvänä ei olisi mahdollista hoitaa häntä itse. Enkä haluaisikaan, emme ole koskaan olleet kovin läheisiä ja sairastumisen myötä hänestä on tullut äärimmäisen rasittava.

Meillä ei ollut valittamista isän palvelutalopaikasta. Äiti taas oli 3 kk sellaisessa kunnossa ennen loppuaan, että joutui olemaan sairaalassa ja sairauskohtaus tuli yllättäin työikäisenä.

Huomasinpa vaan isän ollessa palvelutalossa, että eniten valittavat ne, jotka vähiten käyvät. Eikä käyty, vaikka ei nyt niin kovin kaukana asuttu. Meillä veli hoitikin isää niin kauan kuin pystyi kotona olemaan, mutta sitten olisi tarvittu isot remontit. Omalla kohdallani olisi pitänyt lopettaa työ tai tuoda isä tutulta paikkakunnalta, missä palvelutalossa kävi hänen ystäviäänkin, ihan uudelle uppooudolle paikkakunnalle. Joko tai, ei muita vaihtoehtoja. Alani töitä ei ollut sillä suunnalla.

En kestäisi äitini hoitamista. Olen hänet hoivakodista pari kertaa vuodessa "lomalle " . Se on niin rankkaa, että olen aivan loppu,kun vien hänet takaisin. Enkä moiti koskaan hoitajia tai saamaansa hoitoa. Olen kiitollinen, että on päässyt turvalliseen hoivakotiin.

Niin. Eniten valittaa se, joka vähiten huolehtii vanhemmastaan. Totta.

Siksi, että ne juoppoluuserit ei ole mitään muuta ansainneet kuin mädäntymisen vanhainkodin koppeihin surkean hoidon kera.

Mitä sekoilet? Kumpikin vanhempi ollut kuolleena jo yli kymmenen vuotta. Kukkien ja kynttilöiden viemistä haudoilleko pidät vanhempien hoitamisena? Ja joo, en tosiaankaan ole valittanut heidän hoitamisestaan.

Oho, jollain on taas lääkkeet ottamatta.

Iltalehdistäkin saa lukea juttuja, joissa ei usein ole mitään perää. Arvatkaa moniko muori vetää esim. kotihoidon henkilöiltä sormen oven väliin, kun ei sitä hoivaa haluta. Ketään ei voi väkisin hoitaa eikä väkipakolla kenenkään kotiin mennä. Tätä ei moni omainen tunnu tajuavan millään.

Ovat jo yhdeksänkymppisiä, mutta eivät vielä mun hoitoni tarpeessa. Hoidan sitten, jos sekin aika tulee eivätkä ehdi kuolla sitä ennen. Olen äidilleni luvannut, että niin kauan, kun mun sairaanhoitajan taitoni riittävät hänen hoitamiseensa, häntä ei viedä laitoshoitoon.

Kuka minut siis elättäisi jos jäisin töistäni pois hoitamaan vanhempiani? 

Äitini kuoli yli kymmenen vuotta ja isäni yli kahdeksan vuotta sitten.

Molemmat sairastuivat ja menehtyivät tautiin, joka vaati sairaalahoitoa, sairaalaan kuolivat molemmat.

En olisi pystynyt heitä kotioloissa hoitamaankaan, vaikka kuinka olisin halunnutkin.

Voisiko mitenkään olla niin, että se jolle tuleminen on vaikeinta, joutuu kylmiltään suuren tunnekuohun kokemaan kerralla sitten lopulta tullessaan, ja korjattavia asioitakin on kertynyt kerralla huomattavaksi, kun lähempää käyvä pystyy hakemaan parannuksia yksi kerrallaan.

Voisiko mitenkään olla niin, että vanhojen hoitajilla ei ole aivan kaikkia oleellisia tietoja, kun päättelevät kuka mitäkin välittää?

Mun mielestä on omitunen ajatus, että tietyn alan ihmiset saisivat tehdä työnsä huonosti vaikn siksi, että mun ammatti ja työ on joku muu.

Miksi kuvittelette, että siellä laitoksessa olisi joku vierellä yötä päivää vahtimassa? Jos ei teillä itselläkään ole aikaa moiseen. Monta työntekijää pitäisi olla yhtä vanhusta hoivaamassa, että kaikki voitaisiin huomata saman tien. Ja ei saa lääkitä ja sitten mummot karkailee, kun ovat levottomia. Niin tai näin, aina hoitopaikassa tehdään väärin päin.

Minäkin käyn töissä, joten en pysty samaan aikaan hoitamaan ketään.

Äitini asuu yksinään omakotitalossa ja vielä tulee se päivä ettei hän kykene, mutta on ilmoittanut että laitokseen ei mene. Minkäs sitten teet kun toisella ei ymmärrystä omista kyvyistään ole??

Vierailija kirjoitti:

Iltalehdistäkin saa lukea juttuja, joissa ei usein ole mitään perää. Arvatkaa moniko muori vetää esim. kotihoidon henkilöiltä sormen oven väliin, kun ei sitä hoivaa haluta. Ketään ei voi väkisin hoitaa eikä väkipakolla kenenkään kotiin mennä. Tätä ei moni omainen tunnu tajuavan millään.

Tämä. Sekä ne pissivaipat, isän kanssa sai aina taistella, että suostui vaihtoon. Kaikenlaista itsepäisyyttä ja vastustamista ja kiukuttelua sekä uhriutumista. Siitäkin valitetaan, että vanhus saa niin ja niin huonoa ruokaa. Hoitajat eivät varmaan saa sanoa, että moni vanhus sanoo mille tahansa ruualle, että en syö. Paljon parjattu kiisselikin oli sekä isän että anopin lempiruokia.

Vierailija kirjoitti:

Aina sormet pitkällä syyttämässä hoitohenkilökuntaa joka asiasta. Niin kun itse osaatte asiat paremmin, niin ehkäpä kannattaisi mummukka viedä omaan kotiin ja hoitaa itse niillä hellillä hempeillä käsillä ja ihan ajan kanssa. 😘

Usein on kysymys jostain ihan muusta. Esim. omaisten huonosta omatunnosta tai muista käsittelemättömistä asioista. Voi myös olla kyse ihan tietämättömyydestä ja ymmärtämättömyydestä, esim.miten vanhuksen persoona tai vaikka ruokahalu muuttuu aikojen saatossa. Tähän auttaa usein asiallinen keskustelu.

Toki on joissain tapauksissa kyse myös epäasiallisesta käytöksestä hoitajien/hoitopaikan taholta tai huolimattomuutta hoivassa/hoidossa. Näinhän ei tietenkään pidä olla.

Turha tuomitsevuus pois kummaltakin osapuolelta ja yhdessä vanhuksen parhaaksi, kukin omilla kyvyillään. Puhukaa ihmiset ja kuunnelkaa vastapuolen perustelut.