Hoitohenkilökunta vähätteli mummon karkaamista

Ongelma on  siinä että resursseja on niin vähän että hoitajat on turtuneet tilanteeseen.

Nyt nämä säästötalkoot menee aivan liian pitkälle!!!

se on kun lain mukaan vanhuksia ei voi teljetäkkään kuin vankilaan , koska eivät sitten pääse pakoon tulta jne.  

Eipä ole ainoa asia josta hoitajat eivät omaisille kerro...

Muita salattavia asioita tuntuvat olevan esim. lääkkeet ja erityisesti rauhoittavat ja unilääkkeet. Tämän sain oppia, kun iäkäs äitini käyttäytyi pienen tapaturman vuoksi vuodepotilaaksi jouduttuaan suorastaan sekavasti ja täysin oman persoonansa vastaisesti.

Kysyin hoitajilta monta kertaa äidin lääkityksestä ja pyysin nähdä yhteenvedon annetuista lääkkeistä. No, minullepa näytettiin listaus vakiolääkkeistä (eli niistä joita kotonakin äiti ottaa), mutta jätettiin taktisesti näyttämättä kaikki ”tarpeen mukaan” otettavat lääkkeet, joiksi sitten yksi hoitaja (ilmeisesti vahingossa) lipsautti kuuluvan esim. diapamin ja unilääkkeet. Ja näitä äidille siis annettiin joka ilta, ja jätettiin minulle kertomatta vaikka omaisena asiasta kysyin.

Eli sairaalassa pienikokoiselle äidilleni annettiin hevosen annos diapamia ja vieläpä varmuuden vuoksi unilääkettä, joiden seurauksena äiti oli vielä pitkälle seuraavaan päivään ihan sekaisin ja mömmöissä. Äiti kun ei itse ole näitä lääkkeitä aiemmin edes käyttänyt.

Miksi ei dementikoille ja ylipäänsäkin ihmisille voisi laittaa sirukorttia ihon alle ja käyttää sitä mm. jäljittämiseen ja ovista liikkumisen kontrollointiin? 

Miksi Alzheimer tautia kärsiville ei annettaisi ranneketta missä on GPS? Tämä on oikeasti todella turvallinen ja monta henkeä olisi pelastettu. Tietty se olisi vapaaehtoinen, ja puhuttaisi omaisten kanssa laitteen käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei dementikoille ja ylipäänsäkin ihmisille voisi laittaa sirukorttia ihon alle ja käyttää sitä mm. jäljittämiseen ja ovista liikkumisen kontrollointiin? 

Huomasin vasta nyt viestisi , samankaltaisesta ideasta, mutta minun mielestä ranneke olisi ehkä parempi. En usko että mummot/papat sitä pois ottaisi (?)

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo aikaa muutama vuosi, mutta kerrotaan silti! Mummoni sairastaa siis alzheimeria ja joutui alkusyksystä 2015 sairaalaan, kompastuttuaan pihalla. Mummo otettiin sisään Kymenlaakson keskussairaalaan, Koksiin. Mummoni on aina ollut ehtivää sorttia, eli sairauden edetessä on pitänyt aina vahtia mitä hän on tekemässä.

Meni muutama päivä ja mummo kotiutettiin. Äitini kävi katsomassa äitiään työpäivän jälkeen, jolloin mummo kertoi kuinka oli yöpaitasillaan juossut pimeässä metsässä. Ensialkuun, äiti ei kiinnittänyt tähän juurikaan huomiota, sillä mummolla fakta sekoittuu välillä fiktioon.

Meni taas muutama päivä, kun vaarini soitti äidille huolestuneena. Vaari oli käynyt vielä mummon kanssa hoitamassa asiaa x sairaalassa. Vaari oli puhunut erään hoitajan kanssa, joka lipsautti ilmeisesti vahingossa että mummo oli ottanut yöllä hatkat. Mummoa oli kuulemma etsitty sekä poliisin, että taksikuskien avulla!! Onneksi mummo löytyi, tosin melko kaukana sairaalasta, kylmissään. Päällä hänellä oli ollut ainoastaan sairaalan ohut yöpaita.

Eniten tässä vituttaa se, että omaisia ei informoitu HETI! Mitä jos mummo olisi ottanut hatkat vaikka silloin, kun vaari olisi ollut ripustamassa pyykkiä taloyhtiön kuivaushuoneessa? Onneksi tästä selvittiin säikähdyksellä.

Kannattaa varmaan vähän miettiä, että mistä sitä säästetään, ja että ketä äänestää.

Ja kyllä, tiedostan hyvin että mummoni tapaus muistuttaa erittäin paljon Aili Sarpion katoamistapausta..

Sama juttu äitini kanssa. Hän oli syöpäsairaana viimeisiä viikkojaan sairaalassa. Hänellä nähtävästi kokeiltiin kaikki mömmöt. Sain sitten myöhemmin sairaskertomuksen ja siinä oli käsittämätön lista lääkkeitä. Ja huomattava on että äitini ei ollut dementoitunut eikä mikään häiriköidä potilas vaan hän oli aina eläessään kohtelias ihminen joka ei juuri ääntään korottanut. Kun menin katsomaan hän oli joskus sekaisin kuin seinäkello ja seuraavana päivänä normaali. Hänellä ei myöskään ollut paljon kipuja ja nämä lääkkeet ei ollutkaan niitä. Vanhoja ihmisiä kohdellaan koekaniinina. Tämä Herttoniemen sairaalassa useita vuosia sitten.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Alzheimer tautia kärsiville ei annettaisi ranneketta missä on GPS? Tämä on oikeasti todella turvallinen ja monta henkeä olisi pelastettu. Tietty se olisi vapaaehtoinen, ja puhuttaisi omaisten kanssa laitteen käytöstä.

Monet dementikon eivät anna rannekkeiden olla paikoillaan, vaan poistavat ne heti kun silmä välttää.

Sius oliko tämä mummo kotonavai sairaalassa, kun haahuili..

Sairaaloiden ovet on yleensä lukossa.

Erityisesti niiden osastojen, joilla on dementikkoja.

Tuo ylilääkitseminen on aivan totta.

Minunkin äidistäni tuli saman tien rollaattotilla kulkeva vaippapotilas, kun hän ei dementian takia enää voinut asua kotonaan. Äiti, joka oli kävellyt kilometritolkulla, pääsi enää enintään 2 krt viikossa ulos käpyttelemään muutaman sata metriä.

Vierailija kirjoitti:

Sairaaloiden ovet on yleensä lukossa.

Erityisesti niiden osastojen, joilla on dementikkoja.

Tuo ylilääkitseminen on aivan totta.

Minunkin äidistäni tuli saman tien rollaattotilla kulkeva vaippapotilas, kun hän ei dementian takia enää voinut asua kotonaan. Äiti, joka oli kävellyt kilometritolkulla, pääsi enää enintään 2 krt viikossa ulos käpyttelemään muutaman sata metriä.

Miksi et käynyt äitiäsi kävelyttämässä?

Vierailija kirjoitti:

Sius oliko tämä mummo kotonavai sairaalassa, kun haahuili..

Sairaalassa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Eniten tässä vituttaa se, että omaisia ei informoitu HETI! Mitä jos mummo olisi ottanut hatkat vaikka silloin, kun vaari olisi ollut ripustamassa pyykkiä taloyhtiön kuivaushuoneessa? Onneksi tästä selvittiin säikähdyksellä.

Ja kyllä, tiedostan hyvin että mummoni tapaus muistuttaa erittäin paljon Aili Sarpion katoamistapausta..

Niin, mitähän vaarisi olisi tehnyt, varmaan heti informoinut teitä kaikkia muita lähiomaisia? Sitten vasta lähtenyt itse etsimään ja lopulta soittanut poliisille, että tulevat apuun? Ehkei pöoso öäytynyt ajoissa ollenkaan, kuka tietää.

Ei mikään taho pysty niin varmaan valvomiseen, ettei kukaan koskaan pääsisi poistumaan sairaalasta, hoitolaitoksesta, kotoa tms.

Ja ei, tapaus ei muistuta Sarpion tapausta mitenkään.

ps. Kuinka kaukaa mummosi siis löytyikään lopulta, kun kirjoitit että oli kaukana. Sekin on poikkeuksellista.

Ei ne yhteiskunnan resurssitkaan riitä jokaisen potilaan ympärivuorkautiseen hoitajaan.Turvarannekkeita käytetään,jos potilas/omaiset sellaisen ottavat maksaakseen..Omaisia pääsee kyllä ulkoiluttamaan useinkin jos huolettaa sekin puoli..Kaikkea ei voi ulkoistaa.

Sairaalassa ovet eivät yleensä ole lukossa, eiväthän potilaat ole pakkohoidossa, joten muistisairaan potilaan karkaaminen osastolta on valitettavasti asia, jota ei täysin pystytä estämään. Karkurannekkeita toki monissa paikoissa on käytössä, mutta näppärimmät onnistuvat piilotetutkin löytämään ja poistamaan. En myöskään tunne kyseistä sairaalaa, joten en tiedä, millainen kulunvalvontasysteemi siellä on.

Se, ettei teille omaisille asiasta kerrottu, on valitettavaa, mutta johtuu luultavasti siitä, että vaarisi on varmaankin mummosi lähin omainen, eikä vanhalle ihmiselle kovin herkästi yöllä soiteta, ellei näin ole etukäteen sovittu esim. kuolevan potilaan ollessa kyseessä. Äitisi tietoja ei välttämättä edes ole mummosi perustiedoissa.

Joka tapauksessa ensin on tärkeintä hälyttää etsijät eli hoitajat ovat varmasti soittaneet häkeen ja päivystäjälle, joka on tehnyt virka-apupyynnön poliisille. Poliisit ovat ilmeisesti löytäneet mummosi hyvinkin nopeasti. Jos etsintä olisi pitkittynyt, myös vaarisi olisi kyllä herätetty.

Seuraavana päivänä tietysti olisi pitänyt asiasta informoida vaariasi, mutta syystä tai toisesta asia on unohtunut. Tämä on erittäin valitettavaa, mutta ei varmasti tietoista asian pimittämistä.

Niin, mitähän vaarisi olisi tehnyt, varmaan heti informoinut teitä kaikkia muita lähiomaisia? Sitten vasta lähtenyt itse etsimään ja lopulta soittanut poliisille, että tulevat apuun? Ehkei pöoso öäytynyt ajoissa ollenkaan, kuka tietää.

Ei mikään taho pysty niin varmaan valvomiseen, ettei kukaan koskaan pääsisi poistumaan sairaalasta, hoitolaitoksesta, kotoa tms.

ps. Kuinka kaukaa mummosi siis löytyikään lopulta, kun kirjoitit että oli kaukana. Sekin on poikkeuksellista.

Mistä 85-vuotias vaarini olisi voinut lähteä etsimään mummoa yön pimeydessä? Puhutaan noin 2,5 kilometristä, ja onhan tuo ihan helvetinmoinen matka, kun harhailet jossain ties missä yön pimeydessä lokakuussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä on jo aikaa muutama vuosi, mutta kerrotaan silti! Mummoni sairastaa siis alzheimeria ja joutui alkusyksystä 2015 sairaalaan, kompastuttuaan pihalla. Mummo otettiin sisään Kymenlaakson keskussairaalaan, Koksiin. Mummoni on aina ollut ehtivää sorttia, eli sairauden edetessä on pitänyt aina vahtia mitä hän on tekemässä.

Meni muutama päivä ja mummo kotiutettiin. Äitini kävi katsomassa äitiään työpäivän jälkeen, jolloin mummo kertoi kuinka oli yöpaitasillaan juossut pimeässä metsässä. Ensialkuun, äiti ei kiinnittänyt tähän juurikaan huomiota, sillä mummolla fakta sekoittuu välillä fiktioon.

Meni taas muutama päivä, kun vaarini soitti äidille huolestuneena. Vaari oli käynyt vielä mummon kanssa hoitamassa asiaa x sairaalassa. Vaari oli puhunut erään hoitajan kanssa, joka lipsautti ilmeisesti vahingossa että mummo oli ottanut yöllä hatkat. Mummoa oli kuulemma etsitty sekä poliisin, että taksikuskien avulla!! Onneksi mummo löytyi, tosin melko kaukana sairaalasta, kylmissään. Päällä hänellä oli ollut ainoastaan sairaalan ohut yöpaita.

Eniten tässä vituttaa se, että omaisia ei informoitu HETI! Mitä jos mummo olisi ottanut hatkat vaikka silloin, kun vaari olisi ollut ripustamassa pyykkiä taloyhtiön kuivaushuoneessa? Onneksi tästä selvittiin säikähdyksellä.

Kannattaa varmaan vähän miettiä, että mistä sitä säästetään, ja että ketä äänestää.

Ja kyllä, tiedostan hyvin että mummoni tapaus muistuttaa erittäin paljon Aili Sarpion katoamistapausta..

Sama juttu äitini kanssa. Hän oli syöpäsairaana viimeisiä viikkojaan sairaalassa. Hänellä nähtävästi kokeiltiin kaikki mömmöt. Sain sitten myöhemmin sairaskertomuksen ja siinä oli käsittämätön lista lääkkeitä. Ja huomattava on että äitini ei ollut dementoitunut eikä mikään häiriköidä potilas vaan hän oli aina eläessään kohtelias ihminen joka ei juuri ääntään korottanut. Kun menin katsomaan hän oli joskus sekaisin kuin seinäkello ja seuraavana päivänä normaali. Hänellä ei myöskään ollut paljon kipuja ja nämä lääkkeet ei ollutkaan niitä. Vanhoja ihmisiä kohdellaan koekaniinina. Tämä Herttoniemen sairaalassa useita vuosia sitten.

Vastasit itse huomaamatta väitteeseesi. Äidilläsi ei olut kipuja, vaikka eli viimeisiä viikkoja syöpäsairaana. Siksi varmaan, että sai niitä lääkkeitä! Vahvoja kipulääkkeitä, joiden sivuvaikutus voi valitettavasti olla mm. sekavuutta, muistamattomuutta ja vaikka kiukkuisuutta. Myös ahdistus aiheuttaa oireita ja niihin voidaan antaa myös rauhoittavan tapaisia lääkkeitä + että ihmisen pitäisi joskus nukkuakin. Ei äitiäsi ole koekaniinina pidetty. Häntä on hoidettu varmasti parhaalla mahdollisella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Niin, mitähän vaarisi olisi tehnyt, varmaan heti informoinut teitä kaikkia muita lähiomaisia? Sitten vasta lähtenyt itse etsimään ja lopulta soittanut poliisille, että tulevat apuun? Ehkei pöoso öäytynyt ajoissa ollenkaan, kuka tietää.

Ei mikään taho pysty niin varmaan valvomiseen, ettei kukaan koskaan pääsisi poistumaan sairaalasta, hoitolaitoksesta, kotoa tms.

ps. Kuinka kaukaa mummosi siis löytyikään lopulta, kun kirjoitit että oli kaukana. Sekin on poikkeuksellista.

Mistä 85-vuotias vaarini olisi voinut lähteä etsimään mummoa yön pimeydessä? Puhutaan noin 2,5 kilometristä, ja onhan tuo ihan helvetinmoinen matka, kun harhailet jossain ties missä yön pimeydessä lokakuussa.

No mitä se vaarisi sitten olisi tehnyt, jos ei olisi lähtenyt mihinkään etsimään. 

Sä dramatisoit, 2,5km ei ole pitkä matka, ei edes lokakuussa yön pimeydessä. Mistä oletus, että harhaili?

Mutta joo, edelleenkään mikään taho ei voi näitä estää. Ja mitä se olisi hyödyttänyt, jos olisivat samantien ilmoittaneet vaikka teidän koko suvulle?

Lääkäri määrää listoille tarvittavat lääkkeet ja se ei ole omaisen asia. Eivät näe sitä kokonaiskuvaa eivätkä ole ammattilaisia.

Kovia kipulääkkeitä ja rauhottaviakin tarvitaan tietyissä tilanteissa, niistä voi mennä sekavaksi. Olisiko parempi, että menisi sekaisin kivusta?