Kosminen yksinäisyys

Menetin koirani vajaa viikko sitten ja nyt näiden päivien aikana olen tuntenut itseni täydellisen yksinäiseksi ja mietin mikä minun paikkani tässä elämässä on, miten tyhjää elämäni on. Kukaan ei odota minua kotona, kukaan ei tarvitse minua.

Olen sen verran rationaalinen, että ymmärrän koirani kuoleman olevan näiden tunteiden takana (ja että ne menevät ohi jossain vaiheessa...) mutta olen yllättynyt miten totaalisesti yksinäisyyden ja tyhjyyden tunne iski. En ole koskaan aikaisemmin edes tuntenut yksinäisyyttä vaikka yksin (koiran kanssa) olen elänytkin.

Miten muut olette pärjänneet näissä tilanteissa???