Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies lähti pitkästä aikaan käymään äitinsä luona 500km päässä, tajusin että minulla ei ole ketään kavereita
12.01.2018 |
Vietetään kaikki aika mieheni kanssa. Hän siis on aina luonani, oma vuokra-asunto 3 km päässä. Suhteemmekin on omalla tavalla outo, eikä se ole mikään rakkausintohimosuhde. Hän masentunut työtön, minä ahdistunut töissäkäyvä. Nyt kun mies lähti yli viikon reissuun, niin minulla ei ole ketään, jolle soittaa ja pyytää jonnekin. Tämmöseksi tämä on sitten mennyt. Hengaan sitten koko illan koneella telkkaria katsoen ja herkutellen. Onneksi viikonloppuna on edes töitä.. Voihan paska.
Muita jotka ovat yksin?
Kommentit (4)
Joo aika yksin oon. Tosin asun lapseni kanssa kahdestaan joten lapsesta on seuraa, mutta aikuisten seuraa kaipaan. On mulla 3 ystävää jotka on olleet elämässäni lapsuudesta asti, mutta ovat kaikki muuttaneet niin kauas että nähdään harvoin. Ei ole ketään kenen kanssa voisi yhtäkkiä lähteä lenkille tai pyytää kahville. Toisaalta minussa on sekin puoli että liika ihmisten seura ahdistaa. Työpaikalla näkee niin paljon ihmisiä että useimmiten haluankin olla illat ihan kotona rauhassa. Mutta olisihan se kiva jos joskus voisi valita toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika yksin myös. Hyvän päivän tuttuja on, mutta tosi kaverit asuvat kaukana. Perhe-elämä vienyt mennessään. Olisi kiva olla joku hyvä ystävä lähellä, mut en taida kellekään kelvata.
Ei minullakaan ole kuin mies ja lapsi. Ystäviä ei ole koskaan ollut.
Alue: Aihe vapaa
Täällä toinen. Ei tähän auta muu kuin vauva.fi palsta ja sipsipussi. Tsemppiä ja hyvää iltaa!