Lue keskustelun säännöt.
Rakennusalalle suursiivous? "Kortistossa työhaluttomia ja työkyvyttömiä"
12.01.2018 |
Rakennusalan työttömyys on osaajapulasta huolimatta suurempi kuin Suomessa keskimäärin.
”Suuren työmaan aloittamiseen suurin kynnys on saada vastaava työnjohtaja ja muuta työnjohtoa ja sitten vielä tekijät”, sanoo Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro.
Kaskiaron sanoin langat ovat nyt kireällä työvoiman saannissa rakennusalalla. Kauppalehden tietojen mukaan rakennusyhtiöt houkuttelevat alaa vaihtaneita ammattilaisia takaisin tuntuvilla palkankorotuksilla.
”Resurssia kaivetaan päivää venyttämällä ja yrittäjän selkänahasta. Se on se joustonvara, jota suomalaiset ja ulkomaiset ovat pystyneet tarjoamaan. Nyt ostetaan suoritepanoksia eikä vain suoraan työvoimaa.”
Rakennusteollisuuden mukaan työmaita on poikkeuksellisen paljon ja etenkin asuntokohteita, jotka sitovat suhteessa enemmän työvoimaa kuin teollisuus- ja toimitilarakentaminen.
”Työntekijöistä ei ole yhtään liikaa tarjontaa. Etenkin toimihenkilö- ja työnjohtajapuolella on äärimmäisen huutava pula”, Kaskiaro sanoo.
Kommentit (16)
Rakennusalalla olevat työttömät ovat liian kalliita kun verrataan virolaisiin. Palkka on alle minipalkan. Kukaan terve järkine rakennusmestari ei halua valvoa työmaata jossa on ulkomaalaisia työntekijöitä. Puolaakin pitäisi osata mutta kielistä ei makseta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se syyllinen löytyy sieltä pääurakoitsijan peilistä. Ei tarvii pidemmälle mennä. Ihan täyttä paskaa koko ala nykyään, hyvä jos suomalaisnuoret haistattaa paskat. Ulkomaan menoahan sinne työmaalle on haluttukin, eli että kantikset pois ja euron äijää tilalle. Nykyään varmaan virolainenkin on jo liian kallis, en ihmettelisi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se syyllinen löytyy sieltä pääurakoitsijan peilistä. Ei tarvii pidemmälle mennä. Ihan täyttä paskaa koko ala nykyään, hyvä jos suomalaisnuoret haistattaa paskat. Ulkomaan menoahan sinne työmaalle on haluttukin, eli että kantikset pois ja euron äijää tilalle. Nykyään varmaan virolainenkin on jo liian kallis, en ihmettelisi.
Nykyään tulee ukkoja jostain Usbekistaneista ja ties mistä kauempaa.
Kuuroksihan tässä tulee kaikesta huutamisesta.
Olen itse entinen suomalainen kirvesmies.
Syy miksi entinen, on se, että 2000-luvun alussa alettiin ottaa virolaisia, koska tulivat halvemmalla kuin suomalaiset, alle TESsin, vaikka se on laitonta.
-Laittomuuksiin ei puututtu, koska eliitti hyötyi tästä.
Samalla minut ja muut suomalaiset ammattirakentajat ajettiin ulos työmailta.
Tilalle tuli virolainen, ammattitaidoton työntekijä, jonka ainoa etu oli, että tuntipalkka pienempi, mitään tietämystä tai ammattitaitoa ei näiltä vaadittu, toisin kuin suomalaisilta.
Olen tällä hetkellä työttömänä, ja aion olla jatkossakin.
Palaan työmaalle heti, kun palkat tulee kohdilleen ja työehtosopimuksia aletaan noudattaa.
Alipalkalla paskaduuniin, joka on tehty paskaksi työnantajan toimilla, en mene.
Kun palataan lailliseen tilaan, ja laittomat pimeät työntekijät on poistettu työmailta.
Totuus on, ettei työnantajat halua maksaa TESsiä, siksi niillä on ulkomaalaisia.
Jotka työnantajat noudattaa työehtosopimuksia ja maksaa kunnon palkan, on suomalaiset duunarit.
Ne firmat, joilla ulkomaalaiset duunarit, ei maksa verojaan ja velvotteitaan, vaan ne jäävät yhteiskunnan maksettaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se jää nähtäväksi, miten ammattitaidottomia nämä ulkomaalaiset rakentajat ovat. Meidän kaupungissa on jo purettu lähes kaikki muutama vuosikymmen sitten suomalaisten rakentamat julkiset rakennukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se nyt niiden juoppojen syytä ole tämäkään asia. Aina vika pitäisi löytyä työttömistä. Jotain tehdään väärin, tekijöissä se vika on, eikä niissä jotka ei asioihin edes sekaannu.
80 luvun virheet johtuivat vääristä rakennus tavoista ei rakennustyömiehistä. Olen joutunut monelle omakotitalon omistajalle kertomaan miksi pitää olla korvausilmaventtiilit, salaojat, eikä saa olla savea liipattuna sokkelia vasten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika outoa väittää, että rakennusmiehet eivät muuta työn perässä. Raksapuolella jos missä on totuttu kulkemaan töiden perässä eläkeikään asti. Asun noin 150 km päässä Helsingistä ja täältä lähtee joka aamu klo 5 pintaa useampi auto kohti pääkaupunkia rakennushommiin. Mökkipaikkakunnalla Savonlinnan kupeessa on monta viikkoleskeä, joiden miehet ovat viikot jossain Vantaalla tai Järvenpäässä, viikonloput kotona. Ei ongelmana ole se työ vaan palkka ja kielitaito, enää ei riitä suomi, pitää osata puolaa, viroa ja liettuaa.
Ulkomaalaiset voivat työskennellä minimipalkalla koska heillä on myös minimaaliset asumiskustannukset. Pääkaupunkiseudulla näitä asuu monta tyyppiä yksiössä/kaksiossa, tuohon ei esimerkiksi perheellinen suomalainen raksamies pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaten täälläpäin virolaisia halpatyömiehiä asuu iso lauma samassa kämpässä.
Vierailija kirjoitti:
Se jää nähtäväksi, miten ammattitaidottomia nämä ulkomaalaiset rakentajat ovat. Meidän kaupungissa on jo purettu lähes kaikki muutama vuosikymmen sitten suomalaisten rakentamat julkiset rakennukset.
70- ja 80-lukujen rakennusvirheistä suurin osa on suunnittelu virheitä ja riskirakenteiden käyttöä, ei ole kirvesmiesten vika, suunnitelmien mukaan jos on tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaiset voivat työskennellä minimipalkalla koska heillä on myös minimaaliset asumiskustannukset. Pääkaupunkiseudulla näitä asuu monta tyyppiä yksiössä/kaksiossa, tuohon ei esimerkiksi perheellinen suomalainen raksamies pysty.
Suomen Kela maksaa niiden ukkojen lapsilisät lähtömaahan.
Siksi se kannattaa.
Onhan siellä Virossa ja Puolassa muutenkin halvempaa asua. Kiva aina välillä käydä kyykyttämässä Suomea ja tyhmää kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaalaiset voivat työskennellä minimipalkalla koska heillä on myös minimaaliset asumiskustannukset. Pääkaupunkiseudulla näitä asuu monta tyyppiä yksiössä/kaksiossa, tuohon ei esimerkiksi perheellinen suomalainen raksamies pysty.
Häh? Miten niin ei muka pysty? Perhehän niillä maahan tuoduillakin on useimmiten. Ei toki mukana, mutta on kuitenkin elätettävänä kotimaassa.
Kyllä minä tiedän mitä tarkoitat, mutta mikään muu kuin mukavuudenhalu ei todellisuudessa estä suomalaisiakin raksamiestä asumasta hieman kauempana kotoa ja jakamasta työn lähellä olevaa asuntoa samalla tavalla kun nämä ulkomaanelävät.
Muistutan, että keikatyötä tekevät suomalaiset ovat tehneet sitä pitkään kotimaassa ja ulkomailla. Aina ei voi olettaa 'projekteja' löytyvän puolen tunnin ajomatkan päässä omalta pihalta ja pääsevänsä kotiin joka yöksi.
Eläköitymiset pahentavat osaltaan tilannetta. Kaskiaron mukaan nyt maksetaan viime laman koulutusleikkausten ja rakennusmestarikoulutuksen lopettamisen laskua.
”Rakennusmestarikoulutuksen korvaaminen insinöörikoulutuksella on johtanut siihen, että työmaatyönjohdon tarjonta on tarpeeseen nähden vähäisempää. Osa on hakeutunut toimistotyöhön”, Kaskiaro sanoo.
Rakennusalan työttömyys on osaajapulasta huolimatta suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Rakennusalan työttömyyskassan mukaan alan työttömyys oli joulukuussa 11,8 prosenttia eli 5 811 henkilöä.
”Päivänkin työttömänä ollut näkyy tilastoissa työttömänä työnhakijana. Muualla kuin kasvupaikkakunnilla asuville työn perässä liikkumisen kynnys on äärimmäisen korkea. Jos on lähellä 60 vuoden ikää ja asuu Itä- tai Pohjois-Suomessa niin kyllä sieltä on kova rasti lähteä pääkaupunkiseudulle.”
Kaskiaron mielestä työttömyyskortistossa pitäisi tehdä suursiivous.
”Kortistossa on myös ihmisiä, jotka eivät ole ammattitaitoisia, joiden ammattitaito on vanhentunut tai terveys on niin kehno, että koviin töihin lähtöä ei voi ajatellakaan. Jos on ollut 3–5 vuotta työttömänä, henkinenkin puoli alkaa tylsiä siihen malliin, ettei siltä istumalta ole enää työkykyinen.”
Kaskiaron mukaan koko työnvälityksen toiminta pitäisi ajatella uudelleen, koska työkyvyttömien roikottaminen työvoimatoimiston listoilla vain tuhlaa rekrytoijien aikaa.
”Työnantajat ovat kyllästyneet siihen, että työvoimatoimiston kautta ei ole työhaluisia työntekijöitä enää saatavissa.”
Rakennusliitto vastaa syytöksiin: Urarakentajat ovat kynnelle kykeneviä
Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan Rakennusliitossa on hyvin vähän niitä, jotka eivät työkuntonsa tai ikänsä puolesta pystyisi enää työllistymään.
”Vakiintunut ammattilaisväki löytää työtä. Alan työttömyys on kitkatyöttömyyttä ja työpaikkojen välillä olemista. Urarakentajat ovat kynnelle kykeneviä”, Harjuniemi sanoo.
Hänen mielestään valtakunnallinen työttömyystilasto antaa väärän kuvan ihmisten todellisesta ammattitaidosta.
”Usein käy niin, että jos käväisee hommissa kuukauden pari, on rakennusmies, mutta ammattitaito ei kuitenkaan riitä työpaikan hakemiseen”, Harjuniemi kuvailee.
Harjuniemen mukaan satoja ammattikoulun käyneitä virtaa muille aloille, koska rakennusfirmoilla ei ole hartioita ottaa nuoria töihin.
”Ketjufirmat ovat niin pieniä narikoita, etteivät ne voi ottaa täkäläistä, koulutuksen hankkinutta rakentajaa kasvamaan vaan mieluummin ketjutetaan urakkaa ja ammattitaitoisia työkuntia korvataan halpisfirmoilla.”
”Hintakilpailuvedätykset ovat todella kovia, ja pienet yritykset joutuvat kilpailussa turvautumaan vähän mihin tahansa.”
Rakennusliitto aloittelee alan toimijoiden kanssa omaa digitaalista työnvälityspalvelua rakenteellisen työttömyyden tason laskemiseksi.
”Pyrimme hankkimaan mahdollisimman nopeasti jäsenillemme töitä tai työmarkkina-asemaa parantavaa koulutusta sekä työmailla tarvittavia turvallisuus- ja tulityökoulutuksia.”