Miten eronnut mies puhuu exästään?

Mielestäni ei ole normaalia, jos haukkuu tai arvostelee. Itse en puhu ollenkaan.

Tietysti jos on yhteisiä lapsia, niin pitää jonkin verran puhua, tyyliin "lapset on eksällä tuolloin ja tuolloin, niin voitaisiin tehdä näin ja näin". Mutta kielenkäytön pitäisi olla neutraalia.

Rakkaus vain loppui, ei ollut pahempia riitoja, ja he ovat vielä ihan hyvissä väleissä. 

Vierailija kirjoitti:

Rakkaus vain loppui, ei ollut pahempia riitoja, ja he ovat vielä ihan hyvissä väleissä. 

Siis tämä oli omasta mielestäni ihan hyvä esimerkki, että kaikki ok.

Tapailin hetken miestä jonka kaikilla exillä oli ollut persoonallisuushäiriö. Ei varmaan tarvitse mainita, että suhdetta ei meille syntynyt 😃

Mielestäni paras on mahdollisimman neutraali suhtautuminen exiin. Oma mies aika ajoin hermostuu ex-vaimoonsa, mutta rauhoituttuaan muistaa aina mainita, että olihan heillä hyviäkin hetkiä ja liitosta syntyneet ihanat lapset tekevät huonoistakin hetkistä arvokkaat. Minusta tämä on hyvä suhtautuminen.

En ole mies, mutta ei niitä aina pelkästä puheesta selville saa. Itse olen törmännyt 2 kamalaan mieheen joita en takas huolis edes kuolemanuhalla. Sitten 1 mukavaan mieheen, jonka kanssa en ollut valmis seurustelemaan. Voisin antaa tälle uuden mahdollisuuden, mutta muuttamaan yhteen en hänenkanssaan valitettavasti pysty todennäköisesti vaan haluaisin asua erillään.

Mä olen nainen, mutta pyrin puhumaan exästä kivasti. Okei, joskus sanon tyhmästi, jos on jotain vääntöä, mutta jälkikäteen kyllä harmittaa ja korjaan (oli se sitten ystävä tai nykyinen mies kenelle olen avautunut), että olen tyytyväinen siihen, millainen isä hän on lapsille ja että kyllä taas tullaan juttuun. Eromme oli siisti, eikä kaunoja jäänyt.

Vältän exästä puhumisesta, mutta jos/kun täytyy jotain kommentoida niin neutraalisti. En kehu, mutta en myöskään hauku, on minun kolmen lapsen (ihan hyvä) äiti. Tosin pari kertaa olen saattanut jotain sarkastista lohkaista. Olen siis mies.