Uskovaiset uskoo mielummin hömppään kuin tieteeseen

Eihän nuo mitään uskovaisia ole jos yksisarvishoitoihin yms. uskomushoitoihin uskoo... jos puhut kristityistä, he uskoo yhteen Jumalaan. Hörhöhoidot jää sen asian ulkopuolelle. Mä itsekin olen uskovainen enkä näe miten tiede ja uskonto voi sulkea toisensa pois. Ne vastaa ihan eri asioihin. Tiede vastaa miten esim. Maa on syntynyt ja Raamattu siihen, että miksi. Mulle on ihan sama, pitääkö joku sitä jotenkin hörhönä, ei ole mun ongelma.

Tieteellisen vallankumouksen synnyttäjät (Kepler, Boyle, Galilei, Faraday, Newton) uskoivat siihen hömppään. Miten se on mahdollista? :D

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen vallankumouksen synnyttäjät (Kepler, Boyle, Galilei, Faraday, Newton) uskoivat siihen hömppään. Miten se on mahdollista? :D

Ei silloin ollut kehittynyttä lääketiedettä. Tottahan ihminen nyt jotain parannusta vaikka mistä huuhaasta etsii, jos on kipeä. Jotkut sittenkin vaikka on kehittynyt lääketiede. Monet huuhaatuskot ovat suhteellisen vaarattomia, mutta on sellaisia, joiden tuhojen korjaajaksi sitten kelpaa tämä perinteinen lääketiede. Tosin monelta ehtii henki lähteä, kun syöpää hoidetaan havupuu-uutteella tai jollain ruokavaliolla.

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut uskovaisissa tutuissani sellaisen piirteen, että tykätään uskoa hömppään, jolla ei ole minkäänlaista tieteellistä perustaa kuten pH-dieetit ja yksisarvishoidot. Vastikään sain tietää, että on olemassa ”tieteellisiä” julkaisuja, joissa yritetään todistaa luomiskertomus todeksi.

Uskovatko uskovat uskontonsa lisäksi helpommin myös muihin juttuihin, joita ei voi järjellä perustella?

Uskon Jumalaan ja kristilliseen maailmankuvaan laajemminkin, koska ymmärrän sen merkityksen (tärkeimmiltä osin). Se ei yritä työntää maailmaan mitään mitä täällä ei ole, ei tarvitse uskoa muuhun kuin että ihmisellä on vapaa tahto ja mahdollisuus toimia maailmassa siten että siitä tulee parempi. Se ei ole ristiriidassa tieteen kanssa, ainakaan kunnes tiede osoittaa että vapaata tahtoa ja tietoisuutta ei ole olemassa. Siinä vaiheessa väittäisin, että tiede on törmännyt omiin rajoihinsa, mutta sihen asti luotan kyllä tieteelliseen tutkimukseen.

Tieteeseen uskominen vaatii vähän enemmän kuin Jumalaan uskominen, tieteellinen maailmankuva perustuu ihmisten väliseen luottamukseen. Siihen että tutkijat ja tiimit eivät ole korruptoituneita ja vääristele tuloksiaan tietoisesti tai vahingossa, että tieteellinen viestintä on kohdallaan ja että tutkimus laajemmin on vapaata ja monipuolista. Tähän alkaa olla yhä vaikeampi uskoa itse kunkin, siitä ehkä tuo hömppäisyyden kasvava suosio. Faktoilla ei ole väliä, mikäli ihmiset eivät luota siihen teoreettiseen kehykseen missä ne faktat ovat faktoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellisen vallankumouksen synnyttäjät (Kepler, Boyle, Galilei, Faraday, Newton) uskoivat siihen hömppään. Miten se on mahdollista? :D

Ei silloin ollut kehittynyttä lääketiedettä. Tottahan ihminen nyt jotain parannusta vaikka mistä huuhaasta etsii, jos on kipeä. Jotkut sittenkin vaikka on kehittynyt lääketiede. Monet huuhaatuskot ovat suhteellisen vaarattomia, mutta on sellaisia, joiden tuhojen korjaajaksi sitten kelpaa tämä perinteinen lääketiede. Tosin monelta ehtii henki lähteä, kun syöpää hoidetaan havupuu-uutteella tai jollain ruokavaliolla.

Myös Nikola Tesla oli erittäin uskonnollinen. Tiede oli hänelle väline, ei itsetarkoitus. Newtonin uskonnollisuus ei ollut mitään huuhaahoitojen etsimistä, vaan hän käytti ison osan elämästään uskonnollisiin aiheisiin. On jotenkin todella röyhkeää meiltä nykyihmisiltä ottaa kyllä näiden nerojen vallankumouksellinen työ fysiikan ja matematiikan parissa ilolla vastaan, ja se kiusallinen uskonnollisuus sitten unohtaa, että se nyt oli sellaista, sen ajan ihmisten yksinkertaisuutta... Oliko ne yksinkertaisia, vai ollaanko me yksinkertaisia?