Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lasten riehuminen ja kiukuttelu kerrostalossa - pelkään lastensuojeluilmoitusta :(
03.01.2018 |
Mitä ihmettä voisin tehdä, kun lapset varsinkin aamuisin päiväkotiin lähtemisen yhteydessä ja iltaisin nukkumaanmenon yhteydessä sekä välillä pesulle menon yhteydessä huutavat, riehuvat ja jopa kirkuvat? Välillä he myös riitelevät keskenään esim. jostain lelusta todella kovaäänisesti ja siihen ei auta mikään hyssyttely, lelun pois ottaminen tai se, että huudan "hiljaa!" tai sekään, että selitän, että huuto saattaa häiritä naapureita.
Pelkään aivan sairaasti lastensuojeluilmoitusta. Yritän aina olla asiallinen, mutta pakkohan sinne päiväkotiin on lähteä, kun pitää mennä itsekin töihin ja suihkussakin pitäisi käydä sekä illalla mennä nukkumaan. Välillä kaikki menee ok, mutta toisinaan lapset mellastavat, riehuvat ja huutavat aivan järkyttävän kovaa, eikä siihen auta tuolloin mikään rauhoittelu, asiallisesti puhuminen, komentaminen tai edes se, jos alan itse itkeä. Olisiko vinkkejä? Luopuisin varmaankin välittömästi lasten huoltajuudesta, jos joku tekisi lastensuojeluilmoituksen. Ja ehkä muuttaisin toiseen maahan tms. Lapset jäisivät sitten kiireiselle ja heikkohermoiselle isälleen sinänsä.
Kommentit (18)
Hae apua sun mielenterveysongelmiin. Älä ala itkeä lasten riehumisen takia lasten nähden. Ole jämäkkä ja johdonmukainen kasvattaja äläkä maanitteleva hyssyttelijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pelkäät lastensuojeluilmoitusta epärealistisen paljon? Onko jaksamisesi ihan ok? Lapsesi kuulostavat ihan normaaleilta, kenties uhmaikäisiltä lapsilta. Vaikka ls ilmo tulisikin, ei tuossa olisi mitään perustetta sijoitukselle tai huostaanotolle. Saattaisit sen sijaan saada apuja omaan jaksamiseesi, ehkä jotain vinkkejä, miten toimia noissa tilanteissa (niin kuin ylempänä jo vähän tulikin). Todennäköisesti lasten käytös menee kuitenkin iän myötä ohi, jos et tee siitä hirveää numeroa. Tv. Sossuopiskelija
Vierailija kirjoitti:
Hae apua sun mielenterveysongelmiin. Älä ala itkeä lasten riehumisen takia lasten nähden. Ole jämäkkä ja johdonmukainen kasvattaja äläkä maanitteleva hyssyttelijä.
Olen normaalisti jämäkkä ja johdonmukainen, tosin vähän maanittelevaa sorttia silti. Mutta välillä lapset riehuvat niin kamalasti illalla ja olen itse rättiväsynyt, etten enää jaksa muuta kuin itkeä, vaikka tiedänkin, että sellainen voi provosoida lapsia kokeilemaan rajojani uudelleenkin. :( He myös nukkuvat hämmästyttävän vähän ikäisekseen - itse kärsin univajeesta, sillä mun kuitenkin pitää aamulla herätä reilusti ennen heitä ja illalla menen nukkumaan heidän nukahdettuaan vasta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelkäät lastensuojeluilmoitusta epärealistisen paljon? Onko jaksamisesi ihan ok? Lapsesi kuulostavat ihan normaaleilta, kenties uhmaikäisiltä lapsilta. Vaikka ls ilmo tulisikin, ei tuossa olisi mitään perustetta sijoitukselle tai huostaanotolle. Saattaisit sen sijaan saada apuja omaan jaksamiseesi, ehkä jotain vinkkejä, miten toimia noissa tilanteissa (niin kuin ylempänä jo vähän tulikin). Todennäköisesti lasten käytös menee kuitenkin iän myötä ohi, jos et tee siitä hirveää numeroa. Tv. Sossuopiskelija
Pelottaa se, että naapurit ihmettelevät sitä kiukuttelua ja itkua. Olen nukkunut hieman huonosti (molenmat lapset heräilleet yöllä muutamia kertoja, jolloin olen itsekin herännyt) ja liian vähän ja nyt sitten stressaan vielä näistä kiukuttelutilanteistakin.
Lapset myös selvästi ns. oireilevat siitä, kun palaavat isältään, jossa on hieman eri säännöt. Heidän isänsä on myös valitettavasti epäjohdonmukainen kasvattaja ja antaa periksi liikaa kiukutteluille (esim. kaupassa karkkihyllyllä) ja mun pitäisi sitten olla se ainoa vastuullinen ja "tylsä" vanhempi, joka pitää jotkut rajat edes.
Meidän naapurissa eskari-ikäinen huusi kuin syötävä aina rapussa, etenkin aamuisin kun oli matkalla päiväkotiin ja illalla kotiintullessa. Oletan, että siirtymävaiheet olivat vaikeita.
Kuitenkin näin naapurin lapsia pihassa leikkimässä ja olivat ihan normaaleja ja hyvävointisia ja äiti aina mukana. Ei tullut mieleenkään tehdä mitään ilmoituksia mihinkään. Ajan kanssa loppui huuto.
Lapset välillä huutaa, niin se on. Oma 2vee huutaa ja kiljuu myös kun iltapesulle mennään ja joskus uhmissaan myös.
Itse jatkaisin sinnikkäästi niiden lelujen jäähyttämistä jotka tappelua aiheuttavat ja tekisin jonkun muutoksen rutiineihin. Aamulla viisiminuuttia enemmän sylittelyyn ja iltapesuille vaikka joku tarramerkintä. Ajan kanssa varmasti hepottaa teilläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän 2 ja 5 - vuotiaalla välillä ihan samat menot. Ennen joulua juuri lähdettiin tarhaan niin että kannoin kirkuvaa ja potkivaa 5-vuotiasta autoon kun pienempi parkui kannoilla. Klo 7 aamulla.
Minkäs teet. Mom's gotta do what mom's gotta do. No se vähän huolestuttaa kun pienempi on iltaisin keksinyt huutaa "apua isiiiiiiio autaaaaa!" kun minä en anna nousta sängystä enää pois. 😂
Riippuu kerrostalosta. Me asuttiin vähän aikaa kerrostalossa jossa oli seinät paperia. Ulkona kun 8v juoksi tuli siitä eräs mummo huomauttamaan. Päivällä ei olisi saanut yhtään puhua ettei yläkerran yövuorolainen herää. Tsemppiä ap. Vaikea on lapsiperheen asua kerrostalossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset on tuollaisia. Joka kodissa sama juttu päiväkotiin lähtiessä. Sellaisia pikkulapset vain on.
Jaa, no ei meillä ollut kumpikaan.
Meillä lapset opetettiin siihen, että asiat tehdään kuten vanhemmat sanovat. Meillä ei huudettu, meillä annettiin lapsille aikaa.
Sisareni vei aina meidät kaikki hulluuden partaalle, kun hän alkoi höpöttämisen: Äiti vaihtaa kohta sinulle vaipan, äiti.... Lapsensa ehti kehittää aina järkyttävän raivon, vaikka mitään ei vielä ollut edes tapahtunut.
Minä otin lapsen kainaloon, juttelin mukavia ja vaihdoin vaipan. Ja se oli siinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pelkäät lastensuojeluilmoitusta epärealistisen paljon? Onko jaksamisesi ihan ok? Lapsesi kuulostavat ihan normaaleilta, kenties uhmaikäisiltä lapsilta. Vaikka ls ilmo tulisikin, ei tuossa olisi mitään perustetta sijoitukselle tai huostaanotolle. Saattaisit sen sijaan saada apuja omaan jaksamiseesi, ehkä jotain vinkkejä, miten toimia noissa tilanteissa (niin kuin ylempänä jo vähän tulikin). Todennäköisesti lasten käytös menee kuitenkin iän myötä ohi, jos et tee siitä hirveää numeroa. Tv. Sossuopiskelija
Pelottaa se, että naapurit ihmettelevät sitä kiukuttelua ja itkua. Olen nukkunut hieman huonosti (molenmat lapset heräilleet yöllä muutamia kertoja, jolloin olen itsekin herännyt) ja liian vähän ja nyt sitten stressaan vielä näistä kiukuttelutilanteistakin.
Lapset myös selvästi ns. oireilevat siitä, kun palaavat isältään, jossa on hieman eri säännöt. Heidän isänsä on myös valitettavasti epäjohdonmukainen kasvattaja ja antaa periksi liikaa kiukutteluille (esim. kaupassa karkkihyllyllä) ja mun pitäisi sitten olla se ainoa vastuullinen ja "tylsä" vanhempi, joka pitää jotkut rajat edes.
Niin, eli ongelma on oikeastaan sinun jaksamisessa (tai sen puutteessa), ei lasten riehumisessa. Väsyneenä ja univajeessa pienetkin jutut voivat tuntua suhteettoman suurilta (esim. mitä naapurit ajattelevat), siksi olisi tärkeää, että saisit tukea jaksamisellesi. Voisitko keskustella lasten isän kanssa kahden yhteisistä pelisäännöistä? Voisitko mennä nukkumaan silloin, kun lapsetkin menevät? Päikkärit päiväkodissa pois, niin nukkuisivat enemmän yöllä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään ihmiset ovat niin huolestuneita. Kamalan stressaavaa pelätä lasua lasten itkun vuoksi, mutta niin minäkin tein.
Onneksi nyt asuu yläkerrassa lapsiperhe, joilla myös lapset itkee ainakin aamupalalla ja nukkumaan mennessä ja kai öisinkin heräilee välillä tai sitten kipeinä olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ap:ta, itsekin pelkään lasuja aika paljon koska esim. lapsi huutaa monesti kauheasti jos selvitellään takkuisia hiuksia, vaikka mahdollisimman nätistikin. Ulkopuolinen voisi luulla että joku lapsen pahoinpitely kyseessä jos kuulee vain äänen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset on tuollaisia. Joka kodissa sama juttu päiväkotiin lähtiessä. Sellaisia pikkulapset vain on.
Jaa, no ei meillä ollut kumpikaan.
Meillä lapset opetettiin siihen, että asiat tehdään kuten vanhemmat sanovat. Meillä ei huudettu, meillä annettiin lapsille aikaa.
Sisareni vei aina meidät kaikki hulluuden partaalle, kun hän alkoi höpöttämisen: Äiti vaihtaa kohta sinulle vaipan, äiti.... Lapsensa ehti kehittää aina järkyttävän raivon, vaikka mitään ei vielä ollut edes tapahtunut.
Minä otin lapsen kainaloon, juttelin mukavia ja vaihdoin vaipan. Ja se oli siinä.
Ajatella, meillä taas toimii eri toimintatavat eri tilanteissa. Päivällä siirtymätilanteissa toimii päiväkodeistakin tuttu ennakkoilmoittaminen.
Esim.
-sitten kun on leikitty mennään syömään.
-seuraava ilmoitus niin monta minuuttia aiemmin kuin lapsella on ikävuosia.
-nyt mennään-ilmoitus
Illalla taas ei ilmoiteta iltapesuista mitenkään, sylitellään ja kannetaan lapsi vessaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi ihmiset alkaa hokea tuota "hae apua" -mantraa joka asiaan, sellaisten kommenttien takia varmasti kukaan ei tule tänne avautumaan. Jos ei ole mitään järkevää sanottavaa ap:n tilanteeseen niin voi olla hiljaa.
Niin kauan kuin et itse huuda ja karju, niin ei kukaan voi lapsia pois viedä. Miksi lasten huonokäytöksisyys ois syy lasten poisottamiseen? Pahempaa on aikuisen huono käytös.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki lapset on tuollaisia. Joka kodissa sama juttu päiväkotiin lähtiessä. Sellaisia pikkulapset vain on.
Huonokäytöksisiä lapsiapas nuo ovat.
Lasun kohteeksi joutuminen tuntuu aina häpeälliseltä vaikkei se mihinkään johtaisikaan. Ei paljoa rauhoita vaikka sanotaan ettei lapsia pois oteta, tiedän kokemuksesta. Jos varaa niin omakotitaloon muuttaminen voisi olla vaihtoehto.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki lapset on tuollaisia. Joka kodissa sama juttu päiväkotiin lähtiessä. Sellaisia pikkulapset vain on.