Uhka ei kohdistu pelkästään kansaan!

Tässä tapauksessa luulisi poliitikkojakin kiinnostavan. Kerrankin he ovat samassa asemassa kansan kanssa, vaikka lähtökohtaisesti vihollisia olemmekin.

Kukaan ei tietenkään varmuudella osaa sanoa, onko uhka todellinen, vai voimmeko vielä välttää sen, mutta sekään ei ole hyväksi jos saamme jatkuvasti pelätä pahinta. Ehkä hoeman noloa myöntää, mutta itse ainakin olen varautunut pahimpaan. Siis konkreettisesti varautunut, niin ettei viime hetkellä, keskellä paniikkia tarvitse alkaa miettiä sitä mikä tässä elämässä lopulta on tärkeintä. Kyllä tässä silti ikävöi sitä hetkeä kun kaikki oli vielä hyvin. Tuskin olen ainoa!