Mikä harmittaa juuri nyt?
Harmittaa tyttären harmitus, kun serkut sai isovanhemmalta lahjat ja tytär ei. Lähinnä harmittaa serkkujen käytös, olis ollut hiljaa lahjoistaan.
Kommentit (21)
Hiukan harmittaa se kun mikään ei harmita. On tällainen perusonnellinen fiilis.
Joulu ja oma käytös.
Suutuin miehelle pariin otteeseen. Tein joulua pitkään, sillä ajattelin että ollaan molemmat kotona. Aattona käytiin anopilla ja apilla ja hänen kummitädillään. Yöllä kotiin tullessa annoin lahjani, en saanut mitään. Äidilleen, siskolleen, siskonmiehelle, isälleen, mummolleen ja kummitädilleen osti kyllä lahjat. Koin muutenkin paskan vuoden päätteeksi tämän hyvin raskaasti. (Olen toipumassa burn outista, työpaikalla tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta ja pahoinpitelystä)
Joulupäivänä ajattelin, että paistan tekemäni laatikot ja syömme oman jouluillallisen. Mies ilmoittaa, että lähtee töihin yöksi. Suutuin tästä ja oli helvetti irti.
Mä en joulusta välitä, miehelle lähinnä tein kun hän tykkää. Käytin näihin pariin päivään lähemmäs 1000€ ja toinen jättää kuin nallikalliolle. Ilmoitin sitten, että seuraavana jouluna lähden ulkomaille viettämään, hän saa tulla mukaan tai olla tulematta ja pysyä töissä.
Harmittaa olla yksin. Olimme joulun erillään miehen kanssa, ja oli tarkoitus tänään rauhoittua kahdestaan. Mies lähti kaverilleen jo ennen heräämistäni.
Harmittaa myös alakerran naisen puolesta, sillä äänistä päätellen siellä riidellään.
Sain tietää että odotan tyttöä, vaikka toivoin poikaa. Harmittaa kuin pientä orava, jolla on käpy jäässä.
Harmittaa olla yhdessä, mutta yksin.
Harmittaa, että miesystävä ei tule huomenna taaskaan käymään vaikka lupasi. Kaikki muut asiat menevät aina minun edelleni. Taidan lopettaa koko tapailun, ei tästä taida tulla mitään. :(
Vierailija kirjoitti:
Sain tietää että odotan tyttöä, vaikka toivoin poikaa. Harmittaa kuin pientä orava, jolla on käpy jäässä.
Tytön saaminenhan on just ihanaa, t. Kolmen tytön äiti
Harmittaa, kun Suomi muuttuu - tämä on niin ihana maa, etten haluaisi että tämä muuttuu ja häviää...
Ajatelkaa miten rikas ja yltäkylläinen tämä maa on ainakin toisille - oikein havahduin tähän, kun kävin jouluna kaupoissa ja kaikkialla oli NIIN paljon kaikkia ihania tavaroita ja ruokia röykkiöittäin hedelmiä, suklaata, vihanneksia, lihoja, leipiä, leivoksia, pullaa, keksejä, juomia, mausteita kaikkia herkkuja mielin määrin....
On Jumala siunannut Suomea ylenpalttisesti, mutta miten kauan tämä siunaus kestää?
Harmittaa kun enää yksi pullo punkkua korkkaamatta ja alko on kiinni.
Mies joi aattona känniin ja on edelleen krapulassa. Kiukuttelee ja syyllistää minua kaikesta.
Joulu harmittaa. Kaupallista roskaa, teennäisiä hyvää joulua toivotuksia, joulu-ulina levyjä radiosta, eikä telkkaria viitsi edes avata. Vielä uusivuosi lusittavana. Idiootteja raketteineen ja kännisiä apinoita.
Onneksi pian alkaa arki ja nämä pakolliset traditiot jouluineen ja uusine vuosineen jää taakse.
Vituttaa jo etukäteen juhannus ja muu paska pakollisinen pyhineen ja ainahan suomalaiseen perinteeseen kuuluu viinaa, viinaa ja vielä kerran viinaa.
Ei mua kyllä harmita mikään. Ei yleensä eikä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Joulu harmittaa. Kaupallista roskaa, teennäisiä hyvää joulua toivotuksia, joulu-ulina levyjä radiosta, eikä telkkaria viitsi edes avata. Vielä uusivuosi lusittavana. Idiootteja raketteineen ja kännisiä apinoita.
Onneksi pian alkaa arki ja nämä pakolliset traditiot jouluineen ja uusine vuosineen jää taakse.
Vituttaa jo etukäteen juhannus ja muu paska pakollisinen pyhineen ja ainahan suomalaiseen perinteeseen kuuluu viinaa, viinaa ja vielä kerran viinaa.[/
In vino veritas.
Tunnustan, että joudun hiukan pinnistelemään koska joulu on mennyt nyt ja "aina" hyvin mukavasti. Sanottakoon nyt, että sellaista nostalgista harmitusta tuottaa vaikkapa se tosiasia, että joulupiparit eivät tarkoita enää samaa itselle eikä lapsillekaan kuin joskus 70-luvulla. Eikä se välttämättä ole kovin kunniakasta meille. Kaikesta on runsaudenpulaa. Osaammekohan varmasti käsitellä sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Joulu ja oma käytös.
Suutuin miehelle pariin otteeseen. Tein joulua pitkään, sillä ajattelin että ollaan molemmat kotona. Aattona käytiin anopilla ja apilla ja hänen kummitädillään. Yöllä kotiin tullessa annoin lahjani, en saanut mitään. Äidilleen, siskolleen, siskonmiehelle, isälleen, mummolleen ja kummitädilleen osti kyllä lahjat. Koin muutenkin paskan vuoden päätteeksi tämän hyvin raskaasti. (Olen toipumassa burn outista, työpaikalla tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta ja pahoinpitelystä)
Joulupäivänä ajattelin, että paistan tekemäni laatikot ja syömme oman jouluillallisen. Mies ilmoittaa, että lähtee töihin yöksi. Suutuin tästä ja oli helvetti irti.
Mä en joulusta välitä, miehelle lähinnä tein kun hän tykkää. Käytin näihin pariin päivään lähemmäs 1000€ ja toinen jättää kuin nallikalliolle. Ilmoitin sitten, että seuraavana jouluna lähden ulkomaille viettämään, hän saa tulla mukaan tai olla tulematta ja pysyä töissä.
Miten miehen joulun yötyö voi tulla yllätyksenä?
Vierailija kirjoitti:
Harmittaa, kun yhteiskunta patistaa perheelliseksi, vaikka ihminen olisi onnellisempi perheettömänä. Sen näkee tämän palstan ketjuistakin.
Avaatko vähän, millä tavalla yhteiskunta patistaa perheelliseksi? Minä en ole huomannut mitään tällaista, vaikka perheetön olenkin. Onko minulta nyt mennyt jotain ohi?
Vierailija kirjoitti:
Joulu ja oma käytös.
Suutuin miehelle pariin otteeseen. Tein joulua pitkään, sillä ajattelin että ollaan molemmat kotona. Aattona käytiin anopilla ja apilla ja hänen kummitädillään. Yöllä kotiin tullessa annoin lahjani, en saanut mitään. Äidilleen, siskolleen, siskonmiehelle, isälleen, mummolleen ja kummitädilleen osti kyllä lahjat. Koin muutenkin paskan vuoden päätteeksi tämän hyvin raskaasti. (Olen toipumassa burn outista, työpaikalla tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta ja pahoinpitelystä)
Joulupäivänä ajattelin, että paistan tekemäni laatikot ja syömme oman jouluillallisen. Mies ilmoittaa, että lähtee töihin yöksi. Suutuin tästä ja oli helvetti irti.
Mä en joulusta välitä, miehelle lähinnä tein kun hän tykkää. Käytin näihin pariin päivään lähemmäs 1000€ ja toinen jättää kuin nallikalliolle. Ilmoitin sitten, että seuraavana jouluna lähden ulkomaille viettämään, hän saa tulla mukaan tai olla tulematta ja pysyä töissä.
Ja sinä lassukka harmittelet omaa käytöstäs?! Eiköhän olis aika jättää tollanen ukko kun nallikalliolle ja etsiä itselleen ens jouluks ladukkaampaa matkaseuraa!
Harmittaa että tämäkin joulu meni sinkkuna. Tapasin yhden miehen pyhien aikaan ja ymmärsin että en pystyisi suhteeseen tämän(kään) kanssa. Sellaista miestä taida olla jota osaisin rakastaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joulu ja oma käytös.
Suutuin miehelle pariin otteeseen. Tein joulua pitkään, sillä ajattelin että ollaan molemmat kotona. Aattona käytiin anopilla ja apilla ja hänen kummitädillään. Yöllä kotiin tullessa annoin lahjani, en saanut mitään. Äidilleen, siskolleen, siskonmiehelle, isälleen, mummolleen ja kummitädilleen osti kyllä lahjat. Koin muutenkin paskan vuoden päätteeksi tämän hyvin raskaasti. (Olen toipumassa burn outista, työpaikalla tapahtuneesta seksuaalisesta väkivallasta ja pahoinpitelystä)
Joulupäivänä ajattelin, että paistan tekemäni laatikot ja syömme oman jouluillallisen. Mies ilmoittaa, että lähtee töihin yöksi. Suutuin tästä ja oli helvetti irti.
Mä en joulusta välitä, miehelle lähinnä tein kun hän tykkää. Käytin näihin pariin päivään lähemmäs 1000€ ja toinen jättää kuin nallikalliolle. Ilmoitin sitten, että seuraavana jouluna lähden ulkomaille viettämään, hän saa tulla mukaan tai olla tulematta ja pysyä töissä.
Miten miehen joulun yötyö voi tulla yllätyksenä?
Eihän tämä tullutkaan miehelle yllätyksenä. Oli kuulemma itse ajatellut, ei ollut minulle kertonut. Harmittaa edelleen aivan suunnattomasti ja ilta meni kiukutellessa ja itkiessä.
Harmittaa, kun yhteiskunta patistaa perheelliseksi, vaikka ihminen olisi onnellisempi perheettömänä. Sen näkee tämän palstan ketjuistakin.