Lue keskustelun säännöt.
Uusi työpaikka vie minun itsetunnon
23.12.2017 |
Olen vasta aloittanut nykyisessä työssäni, ja tuntuu että se ei millään nyt vaan lähde.
Saan jatkuvasti huomautuksia virheistä ja huolimattomuudesta ( se ei ole tahallista), ja jännitän vaan yhä enemmän ja mitä enemmän pelkään niitä virheitä sitä enemmän niitä tulee.
En saa nukuttua enää kunnolla öisin ja vapaallakin mietin koko ajan vaan työasioita, aikaisemmassa työssä menestyin hyvin ja viihdyin siellä.
Mutta yrittäjä lopetti oli pakko sitten hakea muualta töitä.
Uudessa työpaikassa perehdytys on vähän heikkoa ollut ja esimiesten asenne virheisiin on hyvin kylmä.
Mitään positiivista ei kyllä kuule mutta asiakkaat ovat olleet erittäin ystävällisiä ja heiltä olen kyllä saanut kehuja.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Toki on eroa sillä, miten virheistä alaiselle kerrotaan, mutta toki virheiden luonnekin ratkaisee. Näin vähäisillä taustatiedoilla ei oikein pysty sanomaan, onko kohtelu ollut normaalia, vai onko virheistä huomauttanut ampunut yli.
Tietysti virheistä pitää sanoa ja niistä pitää ottaa opiksi, mutta pointtini ei ollut se vaan että jos halutaan oikeasti että uusi työntekijä ottaa kerralla opiksi, se on se tyyli miten ne asiat hänelle kerrotaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia nykyään etenkin.
No ei tuo minusta ihan normaalilta kuulosta, mutta monella esimiehelläkään ei ole minkään näköistä koulutusta henkilöstöpuolen asioihin.
Kusipäitä riittää. Ei sun auta muuta kuin etsiä parempi duunipaikka tai lopettaa hyväksynnän hakeminen. Älä turhaan vaivaa päätäsi huonolla palautteella. Tee työsi helpoimman kautta ja ole tyytyväinen palkastasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Juuri näin.
Mitä nuo virheet on? Vähän vaikea nyt sanoa mitään, kun ei tiedä yhtään, onko tyyliä hoitovirhe, kunnan budjetissa yksi nolla liian vähän vai toin työpaikalle väärää kahvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Vaikka se on "vain" työtä, niin se on hyvin iso osa elämää. Vietät siellä suuren osan valveillaolostasi. Rahoitat sillä elämäsi. Se on osa identiteettiäsi. Jos epäonnistut työssäsi, sinua ei arvosteta työssäsi, pelkäät epäonnistua työssäsi, niin kyllä se monen ihmisen laittaa murehtimaan. Hyvin inhimillistä vastuulliselle ihmiselle.
kannattaisiko olla parempi työntekijä tai antaa duuni jollekkin toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Vaikka se on "vain" työtä, niin se on hyvin iso osa elämää. Vietät siellä suuren osan valveillaolostasi. Rahoitat sillä elämäsi. Se on osa identiteettiäsi. Jos epäonnistut työssäsi, sinua ei arvosteta työssäsi, pelkäät epäonnistua työssäsi, niin kyllä se monen ihmisen laittaa murehtimaan. Hyvin inhimillistä vastuulliselle ihmiselle.
Totta kai. Se kuka tämän murehtimisen pystyy selättämään, on onnellinen ihminen. Kukaan ei ole täydellinen ja virheitä sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Vaikka se on "vain" työtä, niin se on hyvin iso osa elämää. Vietät siellä suuren osan valveillaolostasi. Rahoitat sillä elämäsi. Se on osa identiteettiäsi. Jos epäonnistut työssäsi, sinua ei arvosteta työssäsi, pelkäät epäonnistua työssäsi, niin kyllä se monen ihmisen laittaa murehtimaan. Hyvin inhimillistä vastuulliselle ihmiselle.
Totta kai. Se kuka tämän murehtimisen pystyy selättämään, on onnellinen ihminen. Kukaan ei ole täydellinen ja virheitä sattuu.
Jos on tyytyväinen työttömänä kotona, kun sai potkut epäonnistuessaan työssään, eikä saanut paikkaa muualtakaan, niin eipä siinä mitään. Ongelmat selätetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Vaikka se on "vain" työtä, niin se on hyvin iso osa elämää. Vietät siellä suuren osan valveillaolostasi. Rahoitat sillä elämäsi. Se on osa identiteettiäsi. Jos epäonnistut työssäsi, sinua ei arvosteta työssäsi, pelkäät epäonnistua työssäsi, niin kyllä se monen ihmisen laittaa murehtimaan. Hyvin inhimillistä vastuulliselle ihmiselle.
Totta kai. Se kuka tämän murehtimisen pystyy selättämään, on onnellinen ihminen. Kukaan ei ole täydellinen ja virheitä sattuu.
Jos on tyytyväinen työttömänä kotona, kun sai potkut epäonnistuessaan työssään, eikä saanut paikkaa muualtakaan, niin eipä siinä mitään. Ongelmat selätetty.
Samaa mieltä. Kannattaa kuolla vitutukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä tullaan taas elämän peruskysymysten äärelle. Miten ihminen saisi itselleen mielenrauhan. Tässä tapauksessa se tulee neutraalin suhtautumisen kautta asiaan siten, että on itselleen armollinen, pyrkien kehittämään osaamistaan, muttei kuitenkaan murehdi mitään. Se on vain työtä.
Vaikka se on "vain" työtä, niin se on hyvin iso osa elämää. Vietät siellä suuren osan valveillaolostasi. Rahoitat sillä elämäsi. Se on osa identiteettiäsi. Jos epäonnistut työssäsi, sinua ei arvosteta työssäsi, pelkäät epäonnistua työssäsi, niin kyllä se monen ihmisen laittaa murehtimaan. Hyvin inhimillistä vastuulliselle ihmiselle.
Totta kai. Se kuka tämän murehtimisen pystyy selättämään, on onnellinen ihminen. Kukaan ei ole täydellinen ja virheitä sattuu.
Jos on tyytyväinen työttömänä kotona, kun sai potkut epäonnistuessaan työssään, eikä saanut paikkaa muualtakaan, niin eipä siinä mitään. Ongelmat selätetty.
Samaa mieltä. Kannattaa kuolla vitutukseen.
Ei kannata yrittää mitään. Antaa asioiden vaan mennä päin pe*settä, niin onnellisuus on taattu. Ei oo penniäkään kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä siis olen ihan vasta aloittanut tuossa työssä.
Mutta ne virheet eivät ole sellaisia joita ei pystytä korjaamaan, ei mitään hoitovirheitä tms. Mutta ikävillä kyllä, ja lisää työtä vaativia ne kyllä on.
Mutta minusta tällaiset asiat ei saisi vaikuttaa siihen palautteen laatuun, eikä siihen millä tavalla se annetaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kusipäitä riittää. Ei sun auta muuta kuin etsiä parempi duunipaikka tai lopettaa hyväksynnän hakeminen. Älä turhaan vaivaa päätäsi huonolla palautteella. Tee työsi helpoimman kautta ja ole tyytyväinen palkastasi.
Ei nyt ihan heti koeajan alussa kannata heittäytyä evvvk-asenteelle.
Nyt kannattaa sinnitellä, Ap! Ainakin saat asiakkailta positiivista palautetta. Vielä sinä sen työn opit. Kaikkea ei voi kerralla oppia, harjoittelu vie aikaa. On vaikeaa olla itselleen armollinen, mutta yritä ainakin. Jos kollegasi/pomosi antavat huonoa palautetta työtavoistasi, kysy heiltä, että millä toisella tavalla voisit suoriutua paremmin tehtävästä. Jos heidän antamansa palaute on ympäripyöreää/yleismaailmallista, esim. "siivotessa pitää olla tarkka", on kyse kollegoiden kohdalta pelkästä pätemisestä. Mikäli teet työssäsi oikeita virheitä, kyllä esimiehesi ja kollegasi yksilöivät ne virheet tarkasti. Joskus pomot ja kollegat myös valittavat turhasta (pätemisen halu ja simputtaminen, sitä on työmaailmassa paljon).
Neuvoisin siis, että älä ainakaan yöuniasi menetä! Mitä hyviä puolia työssäsi on? Ovatko kuitenkin työkaverisi ihan mukavia ja tutustumisen arvoisia? Ehkä pomosi on epävarma ja yrittää huomauttelulla, että oppisit varmasti kaiken? Itse saatan joskus perehdyttäessäni huomaamattani toistella asioita ja huomautteluiden avulla olen yrittänyt, että harjoittelijat kiinnittäisivät erityistä huomiota tiettyihin asioihin - tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisin harjoittelijaa huonona työntekijänä. Luulenkin, että pomollasikaan ei ole muita pyrintöjä, kuin sinun opettamisesi. Kuten joku jo edellä sanoinkin, muista olla itsellesi armollinen! Pienetkin asiat/huomautukset voivat saada tarkoitettua suurempia merkityksiä jännityksen takia, ja kyllä uudessa työssä usein jännittääkin.
17) Kiitos tästä. Työkaverit ovat kyllä ihan kivoja ja joustavat työajat, siitä pidän.
Ap
Toki on eroa sillä, miten virheistä alaiselle kerrotaan, mutta toki virheiden luonnekin ratkaisee. Näin vähäisillä taustatiedoilla ei oikein pysty sanomaan, onko kohtelu ollut normaalia, vai onko virheistä huomauttanut ampunut yli.