Tein taas laulun

Piikin jälkeen. alkup.kappale: Myrskyn jälkeen

Nostan tankoo alla smithitelineen, treenin uuden jälleen kohtaan tuskineen, ei kertynyt oo kokoo miekkoseen, rautaa puskien vain uskoo ihmeeseen.

Liian kauan ilman roinaa treenailin, elin niin kuin mul ois lihat arnoldin, tiukkaan villapaitaan aina pukeuduin, kunnes peilin eessä ylpeys murentui.

Piikin jälkeen vaan kasvaa saa, vihdoin oon sen saanyt ymmärtää! Nyt sen nään; ei voi yksikään treenaa massojaan- ne roinataan!

Piikin jälkeen nyt nähdä saan hauiksen taas käyvän turpoomaan. Tiedän tään: vielä kerran nään jättiolkapään ja koukkuun jään.

Nyt sen tajuan ei pysty bullikaan lihaa kasvattaan, se alkoi roinaamaan. Ison sustapiikin kasvuhorkkineen narkomaanin lailla työntää lihakseen.

Piikin jälkeen vaan kasvaa saa, vihdoin oon sen saanyt ymmärtää! Nyt sen nään; ei voi yksikään treenaa massojaan- ne roinataan!

Piikin jälkeen nyt nähdä saan hauiksen taas käyvän turpoomaan. Tiedän tään: vielä kerran nään jättiolkapään ja koukkuun jään.