Miksi työajalla ei ole enää väliä, jos on kivat työkaverit?

Ainakin meillä! Minä en ole kenenkään ”suosikki”, enkä haluakaan olla töissä. Näitä keskenään läheisiä työkavereita meiltä kuitenkin löytyy. Se ei minua haittaa, mutta se haittaa, että sitten työajalla ei olekaan enää mitään väliä! Ei me saada edes asiakastiloissa treffata omia kavereitamme, mutta heti jos työkaverin kanssa tulee juttuun, jätetään työt kesken ja JUORUILLAAN. Puolen tunnin lounastauosta tuli kerran lähes tunnin mittainen, kun oli niin niin hyvät jutut ja pöhinä! Jos minun kanssa lounastetaan, puolen tunnin tullessa täyteen todetaan ”mennäänpä jatkamaan”, siis muidenkin kuin vain minun toimesta! En ole niin minuutin päälle niuho, mutta ei kai puolen tunnin ruokatauko saa muuttua tunnin mittaiseksi? Mikään lounaspalaveri ei siis ollut kyseessä. Jos minä pitäisin ruokatauolla ylimääräiset 30 min omaa kivaa, saisin sanomista! Miksi tällainen epätasa-arvo?