Onko uusperhe-elämän alku aina vaikeaa?

Meillä ei ole ollut vaikeaa. Minun uusperheen onnistumisen teesini ovat:

- uusperheessä tilaa pitää olla enemmän kuin ydinperheessä. Jokaiselle pitää olla oma huone, oma soppi, oma rauha

- ei saa pakottamaan tekemään yhdessä asioita sillä tekosyyllä, ”että olemme perhe”

- kenekään olot eivät saa huonota yhteenmuuttamisen myötä.

- vanhempi kantaa vastuun omasta lapsestaan. On ensisijaisesti, ja etenkin ensimmäiset vuodet se, joka lasta komentaa. Älä komennä toisen lasta kuin harvoin, vaan kierrätä komentaminen vanhemman kautta.

- uusperhe ei ole nipottajille. Molempien on tajuttava, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita.

Ei se kamalaa ollut. Haasteellista kylläkin ennen kuin opittiin toisten tavoille ja mieltymyksille. Tosiaankin lapset tarvitsevat tilaa ja omaa rauhaa. Keskustellaan eikä tyrmätä toista vaan siksi kun "meillä on aina tehty näin". Kyllä se siitä, jos on kärsivällisyyttä ja reiluutta.

Nyt 10 vuoden jälkeen lapsetkin jo lähes täysi-ikäisiä ja ollaan todellakin yhtä suurta ihanaa perhettä.

Kyllä se on toimimaton perheen muoto, tulet sen varmasti huomaamaan. 

Toimii jos olet rento, etkä nipota.

Meillä ihmetyksen aiheita olleet: miten epäsiistejä toisen lapset ovat olleet. Isoja lapsia opetettu wc käyttäytymisessä;pestä kädet, nostaa rengas (pojat). Takki naulaan jne.. ruokapöytään tullessa pestään kädet, käydään ulkona päivittäin ja suihkussa tullessa, vaihdetaan puhtaat vaatteet..