Lue keskustelun säännöt.
Pika-apua nyt tänne??? koskee lapsen päiväkirjan lukemista
13.12.2017 |
Kyseessä masentunut 11v. Löysin sattumalta erilaisia teriä huoneesta ja uskaltauduin lukemaan lapsen päiväkirjaa: täynnä itsetuhoisia ajatuksia, viiltelyä, itsemurhan mietintäkeinoja.
Lapsi epäilee, että olen lukenut hänen päiväkirjaa, jätin varmaan sen eri asentoon tms---kumpi pahempi; tunnustan lukeneeni vai en?
en ole koskaan ennen lukenut sitä, ja jos olisin, olisin alkanut hommata hoitoa jo 2 vuotta sitten, päiväkirjan mukaan jo silloin itsetuhoisia ajatuksia...
(ja ollaan jonossa hoitoon, aika piakkoin päästään)
Kommentit (18)
Tunnusta, että luit hänen päiväkirjaa ja keskustele sen sisällöstä lapsesi kanssa. Rikoit hänen yksityisyyttään lukemalla hänen henkilökohtaista päiväkirjaansa, pahoittele sitä, mutta tuo esiin myös huolestuneisuutesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä provoja täällä näkee yllättävän usein. Älkää nyt mammat tähän menkö.
Mene pois. Asiallisia vastauksia, pyydän.
Ap
Minun mielestäni voit tunnustaa. Mutta varmaan oleellisin asia on saada hoitoa itsetuhoisuuteen.
Voi olla viimenen niitti lapselle, jos tunnustat:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista.
Kun punnitaan, kumpi pahempi, luottamuksen menetys siitä että olen tonkinut hänen yksityisyyttään, vai se, että "en ole muka tietoinen hänen ajatuksistaan ja ahdistuneisuudestaan", en kyllä varmaan voi voittaa kumminkaan päin.. mutta miten päin tämän muka parhaiten nyt hoitaisi....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle selvisi 18-vuotiaana, että äiti oli lukenut kaikki ne vuodet päiväkirjojani. Äiti suuttuessaan suorastaan oksensi ulos ne kipeimmät asiat, mitä olin kirjoittanut. Olin ihan kiltti tyttö, joten äiti teki sen ihan uteliaisuuttaan. En anna tuota ikinä äidille anteeksi. Kirjoittaminen oli minulle tärkeää ja hän sai sen loppumaan kokonaan.
Sinulla on kyseessä eri asia, huoli. Juttele lapsesi kanssa ja selitä tilanne. Muista pyytää anteeksi ja ole aidosti pahoillasi, että luit päiväkirjat.
En tunnustaisi. Sinulla oli erittäin painava syy lukea sitä, eikä tarvitse mielestäni tuon takia menettää luottamusta. Löytämäsi asiat eli lapsen vaikea tilanne menevät kuitenkin kaiken muun edelle. Tuskin olisit lukenut päiväkirjaa ollaksesi vaan utelias tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita se keskustelu niistä teristä... kysele ylimalkaisemmin... anna lapsen kertoa itse.
En ensimmäisenä tunnustaisi lukeneeni päiväkirjaa.
Tunnusta. Sano, että tiedät tehneesi väärin, koska olit huolestunut. Ja lupaa, ettet koskaan enää lue sitä. Oikeasti lasta saattaa jopa helpottaa, että joku tietää siitä ahdingosta, jota kokee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen tuskasi ap. Ei sinun tarvitse kertoa mitään. Nyt on tärkeää luoda lapseen hyvä yhteys ja luottamus. Älä myöskään vaadi lapselta liikoja. Hänellä on nyt paha olla. Pysy vahvana itse ja itke vaikka salaa. Lapsi ei tarvitse sinun huoliasi taakakseen. Onneksi teille on luvassa apua. Muista vaatia riittävästi tukitoimia. Ei mitään liirumlaarumia että kyllä se siitä. Kunnon tutkimukset ja mahdolliset terapiat ja lääkitykset mukaan. Aika ei yksistään tätä haavaa paranna. Voimia!
Nim. Kokemusta on
Mulla myös 11 v itsetuhoinen lapsi. Tiedän mitä huolta kannat, joten sanon vain VOIMIA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunnustaisi. Sinulla oli erittäin painava syy lukea sitä, eikä tarvitse mielestäni tuon takia menettää luottamusta. Löytämäsi asiat eli lapsen vaikea tilanne menevät kuitenkin kaiken muun edelle. Tuskin olisit lukenut päiväkirjaa ollaksesi vaan utelias tms.
Ota huomioon, että lapsensa kyllä jo tietää, että ap on lukenut päiväkirjaa.
Joten, kyllä pitää myöntää, että on lukenut ja miksi. Nyt tarvitaan asiallista keskustelua, eikä mitään puolustuspuheita. Toivottavasti lapsi saa kunnollista apua.
t. samassa tilanteessa ollut vuosia sitten
Älä mainitse päiväkirjasta ollenkaan vaan teristä.
Jos lapsi ei voi luottaa äitiinsä, kehen se voi ikinä luottaa?
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei voi luottaa äitiinsä, kehen se voi ikinä luottaa?
Mutta kuinka se luottamus punnitaan juuri tässä asiassa? Rikot luottamuksen, jotta lapsi voi luottaa saavansa apua...
Näitä provoja täällä näkee yllättävän usein. Älkää nyt mammat tähän menkö.