Erittäin vilkkaiden vauvojen vanhemmat, kokemuksia?

Ai skele, teillä saa olla silmät ympäri kehoa. Ei helppoa. Miten sä ruokit sitä, jollei se silloinkaan istu?

Vierailija kirjoitti:

Ai skele, teillä saa olla silmät ympäri kehoa. Ei helppoa. Miten sä ruokit sitä, jollei se silloinkaan istu?

Syöttötuolissa on valjaat ja vauva on niillä kiinni, ettei putoa. Käytännössä heiluu kokoajan puoliseisovassa asennossa valjaiden varassa. Kun syöttötuoli otettiin käyttöön niin en heti löytänyt valjaita ja ajateltiin, että kyllähän 6kk vauva pärjää ilmankin, kun eiväthän niin pienet osaa kiivetä. No tämä vauva seisoi horjuvasti (ei osannut kunnolla) tuolissaan ja ryömi pöydälle, etsittiin sitten ne valjaat heti käyttöön.

Meillä muutkin ovat kävelleet aika varhain, mutta tämän vauvan energiataso on aivan omaa tasoaan.

Meillä toinen eli poika oli ennen syntymäänsä tosi vilkas jumppaaja ja mietin jo että mitähän siitä tulee. Tuli kuitenkin iloinen ja kiltti poika joka toki on vilkas mutta jaksaa myös keskittyä jos on jotain keskittymistä vaativaa tekemistä. Oppi lukeemaankin viisi vuotiaana. Pitää tietysti vähän miettiä ja keksiä asioita, joihin voi kanavoida vilkkautensa ja terveen uteliaisuutensa, paljon ulkoilua ja välillä sylissä istumista ja hiljentymistä sekä paljon unta.

Jos lapsi heijaa jos joutuu olemaan paikallaan, pyörii ja hyörii ja kolkuttelee ja kilkuttelee tavaroita, kyseessä voi olla autismi tai jokin sen alapiirteistä. Diagnoosin teko tietysti pitkä prosessi, jonka pystyy tutkimaan kunnolla kun sosiaalisia taitoja pystytään kartuttaan; vastaako kysymyksiin, puhuuko lauseita, katsooko silmiin jne...

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi heijaa jos joutuu olemaan paikallaan, pyörii ja hyörii ja kolkuttelee ja kilkuttelee tavaroita, kyseessä voi olla autismi tai jokin sen alapiirteistä. Diagnoosin teko tietysti pitkä prosessi, jonka pystyy tutkimaan kunnolla kun sosiaalisia taitoja pystytään kartuttaan; vastaako kysymyksiin, puhuuko lauseita, katsooko silmiin jne...

En ole tässä vaiheessa mitenkään huolissani autismista, vauva ei heijaa, lähtee vaan liikkeellä. Alussa seisominen oli vain horjuvaa, kun ei osannut, mutta piti vain yrittää. Sosiaaliset- ja komminikaatiotaidot vaikuttavat vauvalla mielestäni hyvin ikätasoisilta. Toki tämänikäisestä ei pysty sanomaan varmaksi mitään, mutta sosiaalisissakin taidoissa on ennemmin sisaruksiaan edellä kuin jäljessä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä toinen eli poika oli ennen syntymäänsä tosi vilkas jumppaaja ja mietin jo että mitähän siitä tulee. Tuli kuitenkin iloinen ja kiltti poika joka toki on vilkas mutta jaksaa myös keskittyä jos on jotain keskittymistä vaativaa tekemistä. Oppi lukeemaankin viisi vuotiaana. Pitää tietysti vähän miettiä ja keksiä asioita, joihin voi kanavoida vilkkautensa ja terveen uteliaisuutensa, paljon ulkoilua ja välillä sylissä istumista ja hiljentymistä sekä paljon unta.

Kiva kuulla. Keskimmäinen poika on vain 2-v vauvaa vanhempi, joten vauvalle onneksi riittää menoa ja meininkiä ja seuraa. Kovasti vauva jo yrittää sisarusten puuhiin, äiti on ihan tylsä.

Tervetuloa kerhoon! Meidän lapsi on juuri tuollainen!

Pakko oli käyttää valjaita syöttötuolissa ja rattaissa, kiipesi sohvalle 9 kk iässä ja jo kuukautta aikaisemmin osasi tulla sieltä pois. 7 kk iässä käveli tukea vasten ja 9 kk iässä ilman tukea. Supernopea, vilkas ja eläväinen lapsi. Ei pelkää juuri mitään. Nyt vähän yli kaksivuotiaana kiipeää vaikka minne (puolapuut, koululaisten kiipeilytelineet). Juoksee kaikkialle.

Vanhemmilla on pakko olla silmät selässäkin ja koko ajan valppaana. Halutaan tukea lapsen liikkumista ja kehonhallinnan kehittymistä, joten annetaan kiipeillä, juosta ja touhuta. Aluksi se vain tarkoitti sitä, että myös vahinkoja tuli. Nyt ei tule enää juuri koskaan mitään vahinkoja, mutta silti varmistamme seisomalla alla esim. juuri kiipeilytelineillä. Muut vanhemmat vaikuttavat vähän pelokkailta kun katsovat lapsemme toimintaa leikkipuistossa ja yrittävät kieltää tai houkutella muksua maan pinnalle. Siinä pitää sitten selittää, että "meille tämä on ihan ok ja lapsi osaa kyllä".

Lapsi ei ole ylivilkas tai epänormaali. Hän on sosiaalinen, empaattinen, puhuu hyvin ja pystyy myös keskittymään. Hän vain tykkää enemmän liikkeestä ja on hyvä tasapainoilemaan ja hallitsemaan kehoaan. Joskus toki kun katson muita, yleensä rauhallisempia lapsia kuin omani, mietin, että tuollaisen lapsen vanhemmilla on helpompaa. Mutta toisaalta olen myös ylpeä lapsestani, joka osaa ja pystyy. Ja pysyyhän tässä vanhempikin kunnossa kun joka päivä on pakko liikkua, ulkoilla ja tehdä kaikenlaista.

Aivan, ymmärsin aloituksesi väärin. No, kyseessä sitten vain energinen tapaus, meitä on moneksi. Lapsi kanavoi kaiken innon sisällään juuri maailman matkaamiseen ja tutkimiseen, ei mitään huolestuttavaa :) toki vaatii vanhemmilta myös kun joutuu vahtimaan silmä kovana, mutta ajan kanssa voi hänestä kasvaa harrastuksensa/mielenkiinnonkohteensa ammattilainen.