Ovatko jotkut ihmiset luonnostaan hiljaisia vai johtuuko se aina estyneisyydestä?

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan estyneitä

Vastasitko tämä kysynykseesi?

Monia syitä.

Kaikkien kanssa ei myöskään kemiat kohtaa.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan estyneitä

Vastasitko tämä kysynykseesi?

Miten se on mahdollista kun ihminen on kuitenkin laumaeläin? Joku trauma siinä on pakosti taustalla miksi joku muuttuu estyneeksi

Temperamentit ovat erilaisia. Kysymys antaa ymmärtää, että hiljaisuudessa on jotain vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan estyneitä

Vastasitko tämä kysynykseesi?

Miten se on mahdollista kun ihminen on kuitenkin laumaeläin? Joku trauma siinä on pakosti taustalla miksi joku muuttuu estyneeksi

Miksi sinua haittaa jonkun hiljaisuus? Onpahan itselläsi sitten reilusti tilaa kälättää tyhjänpäiväisyyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan estyneitä

Vastasitko tämä kysynykseesi?

Miten se on mahdollista kun ihminen on kuitenkin laumaeläin? Joku trauma siinä on pakosti taustalla miksi joku muuttuu estyneeksi

Lauma tarvitsee toimiakseen erilaisia laumanjäseniä. Lauma ei selviä, jos kaikki sen jäsenet ovat johtajia tai tarkkailijoita. Siksi meitäkin on erilaisia, ja kaikkia tarvitaan.

Tuosta puuttuu monta vaihtoehtoa. Omalla kohdallani ei toisinaan vain huvita puhua, kun joidenkin kanssa ei löydy mitään yhteistä.

*

Minulla on hetkeni jolloin puhun paljon. Riippuu toki seurasta ja aiheesta. Yleensä kuitenkin olen hiljainen, en vaan koe että olisi mitään ääneen sanottavaa. Tykkään pitää suuren osan mietteistä omana tietona. En koe olevani estynyt oman väen seurassa vaikka en puhu koko ajan. Kaikki eivät tätä meillä vallitsevaa hiljaisuutta kestäisi, kun myös mieheni on hiljainen :D

Totta kai monet ovat luonnostaan hiljaisia. Ei tarvitse olla mitenkään estynyt, eli esim. jännittää sosiaalisia tilanteita. 

Kaikki ei edes kaipaa juuri sosiaalisuutta. Itse olen sellainen. Minua tuskin sanoisi kukaan hiljaiseksi, koska silloin kun täytyy olla ihmisten kanssa tekemisissä olen äänekäs ja puhelias ja vilkas. Mutta - minä olen valinnut elää yksin, en halua kavereita enkä muita ihmissuhteita. En myöskään halua puhua muuta kuin asiaa, yleensä töissä. En saa mitään sellaisesta ihmisille tavanomaisesta small talkista tai puhutaan vaan mukavan tunnelman vuoksi -jutustelusta. 

Mitä se estyneisyys oikeastaan on? Mä olen ryhmässä hiljainen, enkä varsinkaan halua lähteä mihinkään mielipiteiden kilpahuutoon, ellei asia ole mulle erityisen tärkeä. Kuuntelen kyllä, mutta vaikkapa jossain illavietossa ulosantini saattaa jäädä hyvin vähäiseksi.

Toisaalta mulle ei tuota mitään ongelmia vaikkapa puheen pitäminen, ryhmätyöskentelyn johtaminen tms. Esiintymisestäkin nautin, olen ollut sekä harrastajateatterissa että kuorossa - olisin edelleen, jos työajat antaisivat myöten harrastaa jotain, mikä vaatii säännöllistä läsnäoloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ihmiset ovat luonnostaan estyneitä

Vastasitko tämä kysynykseesi?

Miten se on mahdollista kun ihminen on kuitenkin laumaeläin? Joku trauma siinä on pakosti taustalla miksi joku muuttuu estyneeksi

Ihmisen kohdalla sanonta "laumaeläin" on kyllä aivan liian yleistävä, ja niin on muuten monen muunkin lajin. On havaittu esim. tietyistä villeistä koiraeläinlajeista, että kun olot on niukat niin ne elävät laumana koska niin selviää parhaiten, mutta yllätys kyllä, kun saalista on jollain seudulla yllin kyllin, moni valitseekin elää yksinään. Koska voi! I

hmisillä on varmasti sama: niukoissa oloissa tarvitaan lauman turvaa ja yhteistä työpanosta. Mutta länsimainen yhteiskunta on järjestänyt niin että lauman tuotoksen jakaa yhteiskunta ilman että täytyy välttämättä pysyä henkilökohtaisesti väleissä keneenkään saadakseen esim. sosiaalituen turvaverkot käyttöönsä, ja niinpä moni ihan omasta tahdostaan valitsee elää lähes ilman sosiaalisia suhteita. Ja kokisi kauheaksi vanhan maailman jossa pitäisi olla väkisin ystävää täysin epäkiinnostavien sukulaisten kanssa vain siksi, että jos tulee työttömyys tai sairaus niin niiden apua voi tarvita.

Puheliaskin ihminen voi valita hiljaa olemisen seurassa jossa ei koe tarvetta puhua.

Jos en koe tarvetta puhua, en puhu. Jos koen tarvetta puhua, puhun. Niin simppeliä. Olen myös hyvä esimies omasta mielestäni ja myös alaisten ja firman mielestä. Annan tilaa niille ihmisille, jotka kokevat tarvetta olla äänessä paljon ja laveasti (paitsi jos tehtävän on rajata esim. kokousta). Toisaalta annan myös tilaa niille, jotka eivät koe tarvetta olla usein äänessä. Ei tällaisista asioista tarvitse ongelmia muodostaa. :)