Lue keskustelun säännöt.
Mitä numeroa nykyisen koulun kymppi vastaa 90-luvun koulussa?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se aika pitkälti oo se n.8 taso. Jossain aineissa jopa 7 (esim liikunta)
Siis onko tämä totta vai muodikasta nykynuorison mollaamista?
No liikunnan osalta tilanne valitettavasti on tämä. Ennen kasiin tarvittiin jo paljon. Nykyään teinit ei enää jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämä totta vai muodikasta nykynuorison mollaamista?
Ainakin koealueet ovat paljon lyhyempiä. Mutta parempi näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämä totta vai muodikasta nykynuorison mollaamista?
Muakin kiinnostaisi, millä perusteilla arvio on tehty. "Nykynuoriso on pilalla" ei riitä perusteeksi.
Riippuu aineesta, lukion matikkaa ja ruotsia on helpotettu, mutta englannissa vaaditaan jopa enemmän kuin ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisen koulun kymppi vastaa entisten vuosikymmenten kymppejä. Sehän on aina tiedetty että maalaiskouluissa, kyläkouluissa pienissä kaupunginosakouluissa saa numeroita helpommin kuin isoissa kaupunkikouluissa joten vertailette varmaan noita arvosanoja. Lapset kannattaa laittaa isoon kouluun, jossa pätevät opettajat.
Uuden opsin mukaan liikunnasta saa kasin pelkästään yrittämällä eli ns. positiivisella asenteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä 12.
Nykykakarat ovat fiksumpia ja opsia on päivitetty vaativampaan suuntaan. Kymppiähän on nykyään todella vaikea saada.
Vierailija kirjoitti:
Uuden opsin mukaan liikunnasta saa kasin pelkästään yrittämällä eli ns. positiivisella asenteella.
Helvetin oikein, koska mitä järkeä perusopetuksessa olisi pistää lapset järjestykseen fyysisten omisaisuuksien mukaan? Sama musiikissa ja kuvamataidossa, toisilla sitä lauluääntä, rytmitajua ja taiteellista näkemystä ei vaan ole.
Liikunta ja taideaineet pitäisi olla periaatteella hylätty/hyväksytty. Lukuaineiden numerot pitäisi taas tulla ihan puhtaasti valtakunnallisten kokeiden perusteella ja hylätä kokonaan tuntiosaaminen ja muut pärstäkertoimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nykyajan koulu on paljon laajempaa ja fiksumpaa kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko tämä totta vai muodikasta nykynuorison mollaamista?
Ainakin koealueet ovat paljon lyhyempiä. Mutta parempi näin.
Mistä tuollainen luulo juontuu?
Olen itse syntynyt 1967, minulla on kaksi teini-ikäistä lasta ja olen äidinkielen lehtori yläkoulussa ja lukiossa.
Koealueet ovat päinvastoin nykyään laajempia kuin ennen, johtuu kurssimuotoisuudesta. Jo yläkoulussa koealue on monasti koko kurssi kerralla, koska välikokeita ei välttämättä ehditä pitää tai oppilaat haluavat kokeensa vasta koeviikolla.
Koko kurssi tarkoittaa joissain aineissa koko kirjaa, useimmissa kymmeniä sivuja.
Kun minä kävin koulua 70-80-luvuilla, kokeita oli tiheämmin, ja koealue oli suppeampi. Lukiossa oli jo kurssit, mutta sielläkin kokeita oli pari jaksossa.
Kannattaa myös tajuta, että vaikka moni elääkin "aika kultaa muistot ja ennen oli kaikki paremmin" -moodissa, todellisuudessa opetussuunnitelmiin on joka uudistuskerralla ahdettu LISÄÄ sisältöä.
Toisin sanoen nykylapset ja nuoret lukevat enemmän asiaa ja sisältöä kuin me aikoinamme.
Siksi sanoisin, että nykyajan kymppi vastaa hyvinkin 90-luvun kymppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tunnistaako/palkitseeko nykyään koulu "opetussunnitelman ulkopuolista" osaamista millään lailla? kuten sitä kun ennen nörtit osasi mm. englantia/kirjallisuutta/historiaa koska tietokoneet + sci fi + fantasia/roolipelit mutta opet jätti sen aina huomioitta jos vain mahdollista (eivät ymmärtäneet siitä mitään itse?).
Nykyinen kymppi on entisaikojen 13.
Suunnilleen kasia ja parhaimmillaan ysiä.