Miksi et pysty palstaillessasi myöntämään olevasi väärässä tai sanoneesi jotain väärin?

Mä olen aina oikeassa.

Ehkä se johtuu siitä, että jos menee tappeluksi, siinä tavallaan kokee häviävänsä, jos sanoo olleensa väärässä. Ja väärässäolon myöntäminen tuntuu muutenkin olevan monille ihmisille hurjan vaikeaa. Nähdä, että voi itsekin erehtyä, eikä olekaan itse aina oikeassa kaikesta.

Kerran luulin olleeni väärässä, mutta erehdyin.

Miksi vaivautuisin? Ei vaikuta elämääni tai ihmissuhteisiini pätkän vertaa, jos satuin joskus netissä olemaan väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi vaivautuisin? Ei vaikuta elämääni tai ihmissuhteisiini pätkän vertaa, jos satuin joskus netissä olemaan väärässä.

Mutta ei se vaadi sinulta sen enempää kuin tuon viestin kirjoittaminen. Miksi se virheen myöntämisen kynnys on niin paljon korkeampi kuin ihan random viestin kirjoittaminen, vaikka vaiva on sama?

Minä kokeilin tuota kerran. Myönsin nettiväittelyssä olleeni väärässä ja toinen sitten lällätteli siihen voittoaan. Enää en tee tuota virhettä ja nykyään intän viimeiseen asti vaikka tietäisin olevani väärässä.

Vierailija kirjoitti:

Minä kokeilin tuota kerran. Myönsin nettiväittelyssä olleeni väärässä ja toinen sitten lällätteli siihen voittoaan. Enää en tee tuota virhettä ja nykyään intän viimeiseen asti vaikka tietäisin olevani väärässä.

Höh. Taisi olla niin harvinaista herkkua sille toisellekin se, että joku myöntää netissä olevansa väärässä, niin ei raukka osannut sitten edes käyttäytyä oikein siinä tilanteessa. Kokemus puuttui, eikä kukaan ollut opettanut miten väittelyn voittajan kuuluu käyttäytyä.

Anonyyminä on helppo jankuttaa, oikeassa elämässä se olisi noloa ja antaisi vaikutelman typerästä ihmisestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vaivautuisin? Ei vaikuta elämääni tai ihmissuhteisiini pätkän vertaa, jos satuin joskus netissä olemaan väärässä.

Mutta ei se vaadi sinulta sen enempää kuin tuon viestin kirjoittaminen. Miksi se virheen myöntämisen kynnys on niin paljon korkeampi kuin ihan random viestin kirjoittaminen, vaikka vaiva on sama?

Koska sillä virheen myöntämisellä ei ole mitään hyötyä minulle

En tiedä. Minusta on paljon helpompi heti sanoa, että hups, olin väärässä tai sanoin väärin, kuin alkaa väittämään mustaa valkoiseksi. Tällaisen ihmisen kanssa on kyllä hauska keskustella, kun ensin vähän myöntääkin olleensa väärässä, mutta sitten odottaa hetken aikaa ja toivoo, että hänen väärässä olonsa on unohdettu ja vetoaa taas siihen väärään väitteeseensä. Sitten yrittää sanoa, että onhan siinä edes pieni osa totta tai yrittää saada sitä oikeaakin väitettä jotenkin naurunalaiseksi. 

On vaikeaa myöntää itselleen olleensa väärässä. Mutta mielipideasat ovatkin sitten toinen juttu. Jos on mielestään oikeassa, niin pitäisikö myöntää olleensa väärässä? 

Virheen myöntäminen tuntuu nöyryyttävältä, särkuväinen ego kokee kolauksen. Virheen myöntäminen on kuin anteeksi pyytäminen, jossa otat riskin, että nöyristelysi ei saa aikaan haluttua "ei se mitään" -reaktiota, vaan toinen tarttuu "alemmuuteesi". Silloin on liian myöhäistä perua nöyristelyään, sillä olet jo antanut toiselle halutessaan luvan pitää sinua huonompana. Virheen myöntäminen on kuin viholliselle antautuminen: hetken olet heikkouksinesi toisen ihmisen armoilla.

Virheen myöntämisestä ei todellisuudessa ole välttämättä haittaa, vaan aika usein hyötyäkin. Etenkin netissä anonyyminä asioista rehellisesti puhuminen auttaa kaikkia osapuolia realistisen kuvan saamisesta todellisuudesta.

Joskus vain rehellisyys meneekin pieleen, kun muut eivät olekaan yhtä rehellisiä itselleen ja tulkitsevat "tunnustuksesi" siten, että olet muita viallisempi, vaikka todellisuudessa olet vain muita rehellisempi.

Jos itse tiedän olleeni väärässä (enkä valehtele myös itselleni), joko myönnän sen, poistun keskustelusta tai rupean trollaamaan siirtäkseni huomion häpeältäni muualle. Riippuu miten lapsellisella tai kärsivällisellä tuulella satun olemaan. Ihanteellisena pidän toki rehellisyyttä, johon sisältyy virheiden myöntäminen, mutta en aina toimi omienkaan ihanteideni mukaisesti...