Harmi kun tuo mun pääni on tuollainen

Samoin. Olen tosi hidas tajuamaan monia käytännön asioita ja etenkin hahmottamaan kokonaisuuksia. Sosiaalinen kömpelyys on silti kamalinta.

Jotenkin onnistun nolaamaan itseni erityisen usein muiden seurassa ihan vaan olemalla ja jutustelemalla, mutta erityisesti silloin kun yritän vitsailla ihmiset eivät naura sille jutulleni, vaan selkeästi minulle ja sille että olen taas typerä. Vaikea selittää, mutta jotkut ehkä tunnistaa tämän ilmiön.

Yleensä kukaan ei siis naura mun kanssa vaan mulle, eikä se kulje kuin yhteen suuntaan, muut saa puhua samantyylisesti ilman, että ketään naurattaa. Mun omasta mielestä normaaleja sanomisia aletaan siis nälviä porukalla, ilman että näen niissä mitään outoa. Enemmän nauravat siis sille, että minä sanon ne jutut. Oon aina ylimääräinen ja naurettava kun olen porukassa, siksi mun sosiaalinen elämä onkin lähes olematonta. Myös mun puheet jää monesti huomiotta.

Haluaisin olla joko vielä tyhmempi niin, ettei rajoittunut ajatteluni haittaa minua paljoakaan, tai paljon fiksumpi niin että näitä ongelmia ei olisi (ainakaan näin paljoa).

Anteeksi, ette tätä tarkoittaneet mutta luulin että aloituksessa ois joku viittaus tähän päänsiirtouutiseen: https://www.hs.fi/tiede/art-2000005454757.html