Kolumni: Taaperollani on 40 euron pipo ja 200 euron haalari hyvästä syystä

Katsoin vasta kirppiksellä lastenvaatepöytää, jossa oli ketjuliikevaatteita alle 5e ja niiden seassa yhtä kulunut minirodinin potkuhaalari 20e. Ilman merkkiä kukaan ei maksaisi tuota hintaa.

Tuohan on tuollaista pikkunaisten puuhastelua. Kun ei äly ja varallisuus riitä oikeille markkinoille, niin sama homma hoidetaan jollain kirpparien lastenvaatebisneksillä... Naurettavaa hommaa. 

Lähinnä tulee mieleen, että ihmiset harrastvat eri asioita. 

Lapsella oli aikoinaan Lassien Gtech haalareita eli jotain kulutustakestävää materiaalia, n. 80 € hintainen haalari ja pipo noin 20-30 € Kivat mallistoa.

Varaa kalliimpiin olisi ollut, mutta en erityisesti nauti käytettyjen vaatteiden myymisestä eteenpäin. Tuo 80 € haalari meni yleensä noin yhden talven ja seuraavan syksy/talven jälkeen kierrätyskeskukseen.

Toistaiseksi en ole hankkinut aina sitä kestävintä ja laadukkainta vaihtoehtoa, kun lapseni on vasta 1v3kk ja ulkona hän istuu vielä enimmäkseen rattaissa. Kävelee kyllä, mutta ei ns rymyä. Vaatteet menevät niin vähän aikaa noin nopeasti kasvavalle lapselle, että joku 40€ pipo olisi silkkaa tuhlausta. Haalarinkaan ei tarvitse vielä olla sitä kestävintä ja sadetta eniten pitävää materiaalia. En istuta taaperoani kaatosateessa hiekkalaatikolla. Siitä ei välitä kumpikaan meistä. Ehkä sitten vähän myöhemmin pitää kiinnittää huomiota tuohon vaatteen kestävyyteen, mutta tällöinkään ei innosta kulutushysteria ja merkkiuskollisuus. Miten tuossakin jutussa tuli vain fiilis, että äippä vain selittelee itselleen parhain päin, että kuinka hyvä onkaan ostaa näitä trendituotteita. Saa niitä hyviä vaatteita halvemmallakin, jos haluaa.

Pistäisi merkkivaatteisiin laitetut rahat tilille ja antaisi sitten lapsukaiselle 15- 18 -vuotiaana könttäsummana käteen.

Ymmärrän kyllä isomman lapsen vaatteet, jotka ovat säänkestävää materiaalia. Niitäkin tosin saa halvemmalla kuin 200 €.

Merinovillaisesta piposta maksaisin max. 30 €.

Ennen (kirpputoreja) annettiin pussillinen pieniä vaatteita tarvitsevalle tutulle, ehkä kohteliaisuudesta joku seteli maksettiin tai vaihdettiin vaikka marjaämpäriin. Nyt ostetaan ja myydään elämäntyyliä, ei niinkään vaatteita.

Totuus on se, että 45e lapsen trikoohousuista on ihan jumalaton hinta. Jokainen meistä osaisi varmasti ommella lapselle legginsit itse. Laadukkaita ja kauniita kankaita on saatavilla pilvin pimein, itse valmistetut ovat taatusti eettisesti ommellut ja ompelujäljestä saa juuri niin hyvän kuin vain itse viitsii tehdä. Siististi ommellut ja kauniista kuosista valmistetut itsetehdyt vaatteet menevät myös varmasti kirpparilla kaupaksi, myynnin jälkeen jäät esim. leggareista tappiolle ehkä 5e. En ymmärrä, miksi kukaan IKINÄ maksaisi lapsen kollareista tai legginseistä 50 euroa. Äly hoi! 

Vierailija kirjoitti:

Totuus on se, että 45e lapsen trikoohousuista on ihan jumalaton hinta. Jokainen meistä osaisi varmasti ommella lapselle legginsit itse. Laadukkaita ja kauniita kankaita on saatavilla pilvin pimein, itse valmistetut ovat taatusti eettisesti ommellut ja ompelujäljestä saa juuri niin hyvän kuin vain itse viitsii tehdä. Siististi ommellut ja kauniista kuosista valmistetut itsetehdyt vaatteet menevät myös varmasti kirpparilla kaupaksi, myynnin jälkeen jäät esim. leggareista tappiolle ehkä 5e. En ymmärrä, miksi kukaan IKINÄ maksaisi lapsen kollareista tai legginseistä 50 euroa. Äly hoi! 

Omista vanhoista puuvillapitkiksistä saa parhaimmillaan tehtyä kahdet lasten trikoot. Kun risaiset haarat leikkaa pois, yleensä hyvänä säilynyt lahje on vallan mainiota materiaalia. Sota-(ei sote-)ajan menetelmät näille hypettäjille trendiksi seuraavaksi!

Kolumnin kirjoittanut äiti luulee virheellisesti että Mini Rodini on tanskalainen merkki. Luulisi että näin merkkitietoinen tietäisi kyseisen merkin olevan kotoisin Ruotsista.

Mulle on aivan sama mihin kukakin rahansa laittaa. Jos tuolla äidillä on varaa sijoittaa housuihin 50e/pari niin ei se minulta ole pois. Jääpähän enemmän pengottavaa ketjuliikkeiden alelaareihin.

Enemmän ärsyttää se, että ei muka ymmärretä miksi kaikki äidit eivät pue lapsiaan kalliisiin vaatteisiin vaan syyllistetään epäeettisiksi ja epäekologisiksi vanhemmiksi.

Tuollaiset vanhemmat ovat meidän tosi pienituloisten yyhoiden pelastus. Ei minun lapsellani olisi mitään teknisiä merkkihaalareita useampanakin kappaleena, ellei niitä saisi kirppareilta halvemmalla kuin keskinkertaista tavaraa uutena kaupasta. Haalari, joka maksaa kaupassa toista sataa, maksoi minulle 15€, kun tuli kirpparilla vastaan. Olen tosi iloinen siitä. En silti maksa kyllä yhtään ekstraa mistään Mini Rodinin nyppyyntyneistä trikoista, mutta jos joku voi niistää maksaa, niin antaa palaa vaan. 

Ei kehdannut omalla nimellään kirjoittaa. No perhekerhossa kyllä tiedän, ketkä tällaisia mammoja ovat. ”Eettisiä, ekologisia ja luomuja” ja vauvalla 1500 € edestä vaatetta päällä ja markkinoiden kalleimmat vaunut.

Kotiäitiys ON perseestä aika monelle. Myös minulle se oli. Se tietynlainen turhuuden tunne, sisällön puute ja henkisen stimulaation vähyys ajaa monet seuraamaan ihan innolla jotain FB:n lastenvaatekirppiksiä. Kuten tuo kolumnikin sanoi, niin se on harrastus, mutta raja riippuvuuden ja harrastamisen välillä voi olla hiuksenhieno. Jos siitä pystyy pysymään hiukan ulkopuolisena, niin voi jopa huvittaa itseään bongaamalla älyttömimmät perustelut sille, miksi kiistatta ylihintaisesta tuotteesta voi maksaa vauhtisokeuksissaan jopa enemmän kuin uutena. :D Ei se 45 euron trikoo ole mitään terästä, siihen tulee kyllä reikä polveen siinä missä halppis-henkkamaukkoihinkin. 

Ihan turha myös väittää, että todelliset harrastajat eivät suojelisi vaatebongauksiaan jälleenmyyntiarvo mielessä. On jotenkin tosi huvittavan ristiriitaista, miten sen huippuhienon trensihaalarin ominaisuuksia hypetetään, mutta loppujen lopuksi lapsi ulkoilee pääasiassa halvemmassa haalarissa, jonka polvet ja peppu saavat kulua, ja sen huippuvaatteen ominaisuudet jäävät käyttämättä, kun se on päällä vain kauppareissuilla ja kaupungilla kävellessä.