Lue keskustelun säännöt.
Mitä sellaisilla ihmisillä on, jota minulla ei ole, jotka iloitsevat lapsistaan?
15.11.2017 |
Joku oli sitä mieltä, että jos ei iloitsisi lapsistaan hakisi ammattiapua. Olen samaa mieltä, mutta samalla ihmettelen, mitä mulla ei sitten ole, mitä sieltä pitää hakea? Tai mitä sieltä voi saada?
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt samaa kuin ap. En ole koskaan tuntenut mitään järjetöntä iloa lapsista vaikka ihania toki ovatkin. En saa riemua mistään lasten piirustuksesta eikä mulla todellakaan ole semmoista työpisteen seinällä kuten kunnon äidillä kuuluu. Ennen lapsia kuvittelin olevani täysin normaali, mutta joskus kun tältä kyselin apua samaan ongelmaan niin mullekin ehdotettiin terapiaa.
Positiivista toki omalla kohdallani on se, että mitä isommaksi kasvavat, sitä enemmän saan iloa. 10-vuotiaan kanssa voi jutella jo suht normaaleja asioita. Pikkulapset eivät vaan saa mua tuntemaan suurta iloa, ei valitettavasti edes omat.
Paremmat lapset?