Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten pääsen eroon miehestä, joka ei ole hyväksi mulle?
24.10.2017 |
Pitäis vaan päästää irti, mutta en pysty. Miehen kanssa en voi hyvin, riidellään paljon, valtaosa ajasta menee päihtyneenä. Tuntuu, että tavallaan ruokimme toistemme pahaa oloa. Kun olen miehen kanssa, olen veltto, aikaansaamaton enkä vaadi itseltäni mitään. Itken päivittäin, en näe ulospääsyä pahasta olostani ja harkitsen itsemurhaa, jota en kuitenkaan äitini takia ikinä tekisi.
Silloin tällöin tulee kamalia riitoja, joiden yhteydessä mies esim. heittää mut ulos, ja lähden kotiin (mulla on avaimet äidin taloon / lapsuudenkotiini, ja huoneeni siellä on yhä entisellään koska äiti odottaa mua kotiin aina). Kotona käyn suihkussa ja tunnen heti oloni vapaammaksi ja onnellisemmaksi, alan suunnitella tulevaisuutta ilman miestä ja jopa tehdä järjestelyitä sen eteen. Jokin takaraivossa huutaa miehen luo, mutta ajattelen niitä kauheita asioita, joita hän viimeisen riidan yhteydessä on tehnyt, enkä ota yhteyttä.
Sitten mies soittaa, viimeistään parin päivän päästä. En ole ikinä pystynyt olemaan vastaamatta. Mies pyytää anteeksi, lupaa muuttuvansa, pitää pitkän ja ajatuksellisen puheen siitä miten hän on pari viimeistä päivää ajatellut tilannettaan ja minua ja miten hän häpeää käytöstään. Sorrun siihen aina, menen hänen luokseen ja panta kiristyy taas kaulalla.
En ymmärrä, miksi. Raahaisin kenet tahansa ystäväni väkisin ulos tällaisesta, mutta en pysty itse edes kertomaan kenellekään asioista, joita mies tekee. Hävettää vaan niin paljon se, että olen enää edes tässä. Tuntuu, että olen jotenkin addiktoitunut mieheen, vaikka hän tekee oloni ihan hirveäksi.
Kommentit (5)
Jospa hakisit ulkopuolista apua, saisit ammattilaisen arvion tilanteesta ja tukea irrottautumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ens kerralla, kun lähdet äitis luo, otat kamas mukaan, vaihdat prepaid liittymän puhelimeen, ettet pysty vastaamaan. Annat olla 2-4 viikkoa ja et pidä mitään yhteyttä mieheen. Pikkuhiljaa pääset yli.
Kirjoita miehen huonot puolet paperille ylös. Kirjoita myös tällaisen riidan jälkeen omat tuntemuksi ylös paperille. Kun mies soittaaa ja väittää muuttuneensa niin lopeta puhelu ja lue listasi läpi. Tukeudu läheisiin ja vaikka terapiaan, että saat oman itsetuntosi vahvistettua. Voimia!
Kuulostaa tutulta. Itse olen varmaan myös läheisriippuvainen. Olen ollut samanlaisissa suhteissa ja kuvitellut jotenkin päässäni tollasen repivän rakkauden johtuvan vain siitä että ollaan niin kohtaloa ja niin Romeo ja Julia. Todellisuudessa kyse onkin ollut siitä, että olen koukussa haastaviin miessuhteisiin luultavasti lapsuudenkokemuksieni johdattelemana. Isäni oli muutenkin pelottava eikä häntä sopinut uhmata ja hylkäsi minut henkisesti lopulta ollessani teini-ikäinen kun en totellut häntä. Tämä asia saa edelleen palan kurkkuun kun muistelen sitä jollekin. Kyllä hän minua rakasti mutta ei osannut tukea itsetuntoani kasvussani ja minusta tuli pelkuri miellyttäjä.
Nyt sitten ollaan paskassa tilanteessa kaikki kantapään kautta opittuna, lapset hoidettavana ja epäkypsää, epävakaata eksää varpaillaan seuraillen.
Annan sulle yhden neuvon. Älä tee lapsia hänen kanssaan. Ei tämä oma elämä mua niin sureta, mutta huono isä lapsilla surettaa.
Kyllä sä selviät. Ihmiset selviää uskomattomista paskatilanteista.
Alue: Aihe vapaa
Tunnistan läheisriippuvaisen.