Lue keskustelun säännöt.
Kun ei vaan pääse yli tapahtuneesta?
20.10.2017 |
Joskus elämässä sattuu asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa. Elämä ei ole omissa käsissä. Esim. paras ystävä kuolee syöpään, itseltä menee terveys tai työpaikka alta jne.
Sitten pitäisi orientoitua uuteen, hyväksyä tapahtunut, mennä elämässä eteenpäin niillä eväillä, jotka jäivät jäljelle.
Mutta entäs jos ei pääse eteenpäin vaan jumii siinä menneisyydessä?
Järkeviä neuvoja kaipaan, omakohtaisia kokemuksia.
Kommentit (4)
On. Elämässä on sattunut asioita, joihin en ole itse voinut vaikuttaa. Esimerkeistä tuo parhaan ystävän kuolema syöpään on tosiasia. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus voi tuntua siltä ettei millään pääse yli kun koko ajan ajattelee sitä ja kärsii. Usein se on kuitenkin harhaa: kaikesta huolimatta ihminen jatkaa elämäänsä, käy töissä tai koulussa, hoitaa koiraansa, tapaa ihmisiä jne, ts elämä jatkuu vaikkei siltä tunnu. Voi myös huomata kuinka ulkopuolinenkin elämä jatkuu, vuodenajat vaihtuu, ihmiset saavat lapsia, hallitukset vaihtuu. Täytyy surra, täytyy muistella ja puhua asioista, itkeä ja kärsiä. Sitten kärsimys sulautuu aikaan ja siitä pystyy päästämään irti.
Jokaisen on surun kohdatessa surtava, mutta joskus suru voi "jäädä päälle" ja ei pääse omin avuin eteen päin. Silloin kannattaa hakea ammattiapua esim. seurakunnan diakoniatyöntekijät olen itse havainnut erittäin hyviksi. Itse kävin avioeron ja muiden siihen liittyvien tapahtumien aikaan ja sain eväitä eteen päin.
Onko AP:lla omakohtaisia kokemuksia?