Voinko hakea apua?

Parempi, että haet nyt apua kun siihen vielä pystyt ja haluat sitä.

Ei lapsia ainakaan huostaanoteta, vaan autetaan jaksamisessa.

Kiitos vastauksestasi. On vaan niin suuri pelko, että menettäisin lapseni, ja kaikki ajattelisivat minun olevan aivan surkea äiti, vaikka parhaani teen koko ajan.

No ei tehdä, on monet muutkin äidit uupuneita ja mitä sitten jos tekisikin? Sitä kautta voi saada hyvää apua ja kasvatusneuvoja, miksi se olisi kamalaa? Minä olen myös soittanut lastensuojeluun oman uupumuksen takia, ne tuli ja tarkisti tilanteen, sain keskusteluapua itselleni, ei siinä sen kummempaa.

Ap, et sä lasusta lapsia menetä. Päinvastoin voit päästä pikakaistalla muiden ohi terapiaan/keskusteluapua arkeen ja perhe saa muutakin apua.

Mä luulen, että tuossa tilanteessa thtäisiin ls-ilmo, mutta jos lapsi kerran oireilee, niin se on vahvasti tulossa muutenkin. Kun se tulee, on hyvä jos ap on jo hakenut apua. Ja ls-i,mo ei tarkoita huostaanottoa, kun ap krran on hakenut apua ja jos lapsen oireilu ei ole vielä kovin pahalla tasolla (siis sillä tasolla, että lapsikin tarvitsisi jatkuvaa mielenterveydellistä apua, terapiaa tai kuntoutusta), vaan se tarkoittaa, että joku auttaa sua fokusoitumaan uudelleen niin, että lapsen tarpeet on päällimmäisinä. Myös lapsi voi saada pari kertaa keskusteluapua psykologin tms kanssa.

Ap, sun on tuossa tilanteessa pakko hakea apua. Ei ole kysymys siitä, voitko, vaan siitä, että pn pakko. Sun lapsi oireeilee jo.

tässä näkyy nykyajan kastijako: yksinelävät on pohjasakkaa. He saavat apua, kun ovat lähes psykoosissa tai niin masenstunrita ettei sängystä en pääse ylös.

Lapsiperheet ajaa ohi, vaikka heillä on turvana oma perhe.

Kannattaa käyttää etuoikeutettua asemaa hyväkseen, ja ottaa apu vastaan.

Hedelmällisyysiän ohittanut yksineläjä on tämän ajan paria. Saa kuolla vapaasti ahdistukseensa. Arvaan että tästä kommentista nousee hälinä ja katkeruussyytökset. Kunhan sanon ääneen totuuden. Yksinäisellä ei ole puolisoakaan joka veisi hoitoon jos ei itse enää jaksa.