Lue keskustelun säännöt.
Onko psykologia linjoilla - kaverin teennäinen välittäminen
Hiisukkainen
04.10.2017 |
Olen ihmetellyt jo muutaman vuoden ajan kaverini käytöstä. Hän on mukava ja hauska, kyselee kuulumisia ja pyytää että kerron asioistani - kunnes minulla ei menekään enää niin hyvin. Ehkä eniten ihmetyttää se kielenkäyttö, jota hän käyttää tällaisissa tilanteissa ja näemmäinen välittäminen. Esimerkiksi kun olen kertonut että nyt olen huolissani työsuhteeni menettämisestä tai en pysty nukkumaan, niin hän sanoo, että "hitsi nyt just on tosi kiire, mutta tulen juttelemaan myöhemmin/nyt pitää kyllä vaihtaa kuulumisia/olisi hyvä, kun ehdittäisiin puhua". Sitten odotan, että hän olisi yhteydessä, mutta ei kuulu mitään. Hän vaan ei yksinkertaisesti palaa asiaan. Olen kysynyt häneltä tästä, ja hän vetoaa siihen, että on tosi kiireinen, ja että minun itseni pitää olla yhteydessä häneen, jos haluan puhua asioistani. Tuntuu, että hänellä on jokin aivan eriskummallinen käsitys siitä, mitä toiselle voi sanoa ja mikä oma vastuu sanomisistaan on.
Miksi tämä ihminen käyttäytyy näin? Eikö hän ymmärrä, miltä tällainen käytös tuntuu toisesta osapuolesta? Ja etenkin, eikö hän ymmärrä, miten valheelliselta tuollainen käytös näyttää?
Kommentit (6)
Kaikki muutkin saavat kommentoida, onko kokemuksia vastaavasta?
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut ihmiset eivät pysty ottamaan vastaan negatiivisia asioita tai tunteita, eivät ehkä tiedä mitä sanoa tai miten lohduttaa, kiusaantuvat. Toisia ei kiinnosta, jotkut kokevat kaikki heikkouden merkit toisissa vastenmielisenä, koska eivät pysty käsittelemään omiaan. Voi myös olla, että on joutunut ns. likasankoksi jollekin aiemmin ja periaatteellisesti enää kuuntele muiden murheita säästääkseen itseään.
Osa taas mielellään surkuttelee mukana, mutta ei kestä jos toisella menee hyvin, tämä lienee vielä yleisempää :)
T. Köökkipsykologi
Jatkan vielä, että kertooko hän sinulle itse henkilökohtaisempia asioitaan, kuinka läheisiä olette? Yksi mahdollisuus on jos olette enemmänkin tuttavia, että kokee liian henk.koht. asiat vaivaannuttavina vert. puolituttu joka avautuu kaikista vaivoistaan kun tervehdit tätä. Tai sitten vain valitat liikaa jolloin on uupunut, tätäkään ei voida poissulkea, itse tiedät tilanteen parhaiten. Oli miten oli, ystäväsi yrittää selvästi vältellä jotenkin hänelle epämiellyttävää tilannetta. Kysy uudestaan. Ja muista kysyä mitä hänelle kuuluu.
T. Kp
Olen kohdannut samaa. Olen olettanut, että nuo ihmiset ovat vain pinnallisesti kiinnostuneita minusta. Tarvitsevat seuraa kahville ym. ihan sen takia, että joku olisi. Ovat hyvänpäiväntuttuja,jotka esittävät oikeaa kaveria.
Hei, kiitos kommenteista. Tuo hänen käytöksensä on sen takia niin outoa, että hän kaikin muin tavoin viestittää, että olemme ystäviä ja läheisiä. Sitten tällaisessa tilanteessa ei jotenkin halua tai pysty olemaan olkapäänä. Mikä sekin on ihan ymmärrettävää, mutta minusta ei ole hyvä sanoa toiselle, että "aikoo palata asiaan tai olisi kiinnostunut juttelemaan", kun ei sitä halua tehdä selvästikään. Tuossa tilanteessahan voisi sanoa vaan, "olen pahoillani, en tiedä mitä sanoisin tai kyllä se siitä" tai jotain sellaista, mitä nyt ihmiset yleensä toisilleen sanovat. Lyhyesti, eikä siinä muuta. Tuollainen näennäisvälittäminen tuntuu jotenkin tosi pahalta.
Ja joo, hän on luonteeltaan paljon introvertimpi kuin minä, eikä kerro asioistaan (henkilökohtaisista), ellen nimenomaan kysy niistä. Ehkä hän ei sitten vaan kestä sitä, että olen allapäin. OLen häntä vähän vanhempi ja ulospäinsuuntautuneempi. Ehkä sen pitää olla minun roolini sitten hänen kanssaan.
*näennäinen