Lue keskustelun säännöt.
Kuinka monet treffit kävit ennen kuin löytyi se, jonka kanssa alkoi suhde?
Kommentit (18)
Joku 15-20 miestä ainakin 3-4 vuodessa. Ja sit se, kenen kanssa tuli suhde, tavattiin eka pari kertaa kaverina (olin kyllä ihastunut), vasta kolmannella tapaamisella lähti.
Nyt jo eronnut, taas tuntuu kuin etsis neulaa heinäsuovasta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on ensimmäinen mies, ketä olen ikinä tapaillut. Nyt 5 vuotta ja monta ala-
ja ylämäkeä myöhemmin meillä on ihana tytär ja hyvinvoiva parisuhde <3
Nolla. Olin sinkkuna pari vuotta enkä käynyt treffeillä. Sitten tuli tämä mies, joka pysäytti veret.
Ekan aviomieheni kohdalla taisin treffailla vain yhtä ennen häntä. Sen lisäksi tapailin muutamia, mutta eivät ne olleet ns treffejä. Se avioliitto kesti parikyt vuotta.
Kolmen kanssa treffit, ja kolmannen kanssa treffit johti tapailuun ja sittemmin parisuhteeseen. Pari vuotta nyt oltu kimpassa. Kun vaan kohalle sattuu niin moniakaan treffejä ei näemmä tarvita...
Olemme alkaneet seurustelemaan vuonna 2000. Siihen aikaan ei hirveästi harrastettu mitään treffejä. Yleensä ihmiset tapas baareissa ja jos joku oli kiinnostava sen luo saattoi joskus myöhemmin mennä kahville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aviomieheni on ensimmäinen treffikumppanini, en ole edes suudellut ketään muuta miestä ennen häntä.
Olin sinkku pitkään, mutta en käynyt treffeillä/baareissa ikinä. En ole ikinä viihtynyt kapakoissa tmv. Mieheni tapasin eräällä kurssilla, ja joku ihmeellinen jännite oli alusta asti läsnä. No,mies sitten pyysi treffeille, ja siitä se sitten lähti. Tosin suhde ei voi nykyisellään hyvin. Omaa kokemattomuuttani ja sinisilmäisyyttäni nyt makselen.. Vasta nyt aikuisena naisena silmäni ovat avautuneet ja tajuan miksi voin pahoin.
En harrasta treffailua, en tykkää sellaisesta. Tapasin mieheni tutun tupareissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
20 vuotta kestäneen liittoni kariuduttua en tapaillut ketään. Sitten tapasin ihan sattumalta nykyisen mieheni, ja kohta kymmenen vuotta ollaan oltu kimpassa. Joskus näinkin.
En yksilläkään. Olen ollut elämäni aikana kolmessa suhteessa, joista yksi kesti kuusi vuotta, yksi reilun vuoden ja tämä nykyinen on kestänyt kolme vuotta, pääasiassa kaikki olleet yhdessä asumista.
Ollaan yleensä miehen kanssa törmätty baarissa tai kaveriporukan kautta tutustuttu, tunnettu vetoa toisiimme, päädytty sänkyyn ja sitten alettu seurustella. Mitään treffejä ei tarvittu. Treffit ovat minusta jotenkin turhia, ahdistavan kuuloisia, teennäisiä, jne. En usko, että pystyisin menemään treffeille.
En kuitenkaan tuomitse, että muut menee. Sanonpa vaan, että olen omat ihan mukavat ja asialliset seurustelukumppanin saanut ihan ilman mitään ihmeen treffejä. Kaksi elämäni pisintä suhdetta alkoi sillä, että tavattiin baarissa, päädyttiin sänkyyn ja homma lähti siitä eteenpäin.
Sinkkuaikoina (joita ei ole kauheasti ollut, olen vasta 29 ja ollut suurimman osan aikuisiästäni parisuhteessa, aloin ensikerran seurustella 19-vuotiaana) on ollut myös ihan vaan muutama yhden yön juttu, koska pidän seksistä. Tämän nykyisenkin piti olla sellainen, mutta ottikin sitten yhteyttä vielä kämpiltäni aamulla häivyttyään ja alettiin tapailla, seurustella, muutettiin yhteen, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa sanoa, olen käynyt vuosien saatossa kyllä useammilla treffeillä.
Kukaan miehistä ei ole ollut minusta kiinnostunut. Kaverimiehet ei ole olleet kiinnostuneita eivätkä kaverien kautta tutuksi tulleet miehet.
Olen myös joskus harrastanut yhden yön juttuja, mutta kukaan niistäkään miehistä ei ole ollut minusta kiinnostunut.
En ole siis koskaan seurustellut.
Oon eron jälkeen käynyt treffeillä ehkä 25 miehen kanssa. Ehkä olen nirso, mutta kukaan ei oo kiinnostanut mua tarpeeksi.. n23
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut yksilläkään varsinaisilla treffeillä.
Olen 30v ja naimisissa sen ihkaensimmäisen poikaystävän kanssa. Tavattiin lukiossa, kävin hänen luonaan yökylässä parin viikon ajan ja sitten sovittiin että seurustellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viimeisimmän suhteen jälkeen noin 30 treffit takana, eikä seurustelukumppania ole löytynyt. Toki on ollut ihastusta molemmin puolin, mutta yhdestäkään noista ei valitettavasti ole vakavemmaksi kumppaniksi ollut. Olen tosin ollut sinkkuna jo öö 6 vuotta?
Mutta ei ole todellakaan helppoa parisuhteen saaminen, ja kohta alkaa tulla ikäkin vastaan lasten hankkimisen kanssa, olen yli kolmekymppinen...
En ole käynyt treffeillä ennen seurustelua. Tapasimme ja tutustuimme netissä, ja kasvokkain tavatessamme olimme jo seurusteleva pari.
Vierailija kirjoitti:
Aviomieheni on ensimmäinen treffikumppanini, en ole edes suudellut ketään muuta miestä ennen häntä.
Olin sinkku pitkään, mutta en käynyt treffeillä/baareissa ikinä. En ole ikinä viihtynyt kapakoissa tmv. Mieheni tapasin eräällä kurssilla, ja joku ihmeellinen jännite oli alusta asti läsnä. No,mies sitten pyysi treffeille, ja siitä se sitten lähti. Tosin suhde ei voi nykyisellään hyvin. Omaa kokemattomuuttani ja sinisilmäisyyttäni nyt makselen.. Vasta nyt aikuisena naisena silmäni ovat avautuneet ja tajuan miksi voin pahoin.
Jos kerran aikuisen naisen silmät ovat avautuneen, voisit niillä avautuneilla silmilläsi hoitaa suhteen kuntoon, jos ne kerran ovat avautuneet!
Ne oli ne toiset treffit kun löytyi se mies, josta heti tiesin että tuosta haluan pitää kiinni. Mies oli tosin hyvin sitoutumiskammoinen, samoin kuin ehkä minäkin ajoittain olin niin sanotun suhteemme alussa ja kesti vuosi ennen kuin päädyimme todella seurustelemaan. Kannatti antaa aikaa toiselle ja itselleen, nyt olen onnellinen ja mieskin vaikuttaa onnelliselta. Olemme molemmat edelleen tietyllä tavalla vapaita ja yhdessä, en uskonut että löydän ikinä kumppania joka ymmärtää ja rakastaa minua näin.
Viime vuonna tärppäsi treffeillä numero #7 ja olin että jes vihdoinkin.
Tuo tapailu sitten päättyi ja tänä vuonna olen käynyt jo treffeillä 17 kertaa eikä vieläkään yhtään tapailua.. :(