Lue keskustelun säännöt.
Tytär punnittiin väkisin psykiatrisella osastolla ja anoreksia alkoi uudestaan, mitä tehdä?
07.09.2017 |
Keinot ovat kertakaikkiaan loppu. En todellakaan tajua mikä idea oli mennä punnitsemaan todella vastahakoinen 17-vuotias. Nyt täytti 18 ja kotiutettiin muttei tästä tule mitään. On päiviä jolloin saattaa syödä kaksi omenaa ja hapankorpun.
Kommentit (24)
Ahaa, pitää vältellä vaakaa, että ei sairaus puhkea.
Eiköhän se punnitseminen vältteleminen kerro siitä, että ei ole terve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä kannattaa kysellä mieluummin siltä psykiatrilta kuin tietämättömiltä av-mammoilta.
Osastohoitoon kun ei edistystä tapahdu. Se on muuten tie kuolemaan hoitamatta.
Ja mikä oli syy psykiatrisella olemiseen?
Täytyy tietää, että mitä painaa lääkitystä varten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tytöllä ole sairauden tuntoa ollenkaan? mitäs se Malmilla ilmeisesti toimiva yksityinen klinikka? Olisiko teillä rahaa sellaiseen?
Imagessa oli juttu anoreksiasta, jonka oli kirjoittanut sairastuneen sisar. Siinä sairas kuitenkin halusi toipua ja sitoutui hoitoon tällä klinkalla, josta apu lopulta löytyi.
Toivon teille voimia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on taas ääliövanhemmista kyse.
Se likka punnitaan väkisin siksi, että kun elopaino laskee liikaa, niin elimet lakkaa toimimasta. Siitä ei ole enää paluuta.
Piilottakaa vaaka vain ja ottakaa yhteyttä elannon hautauspalveluun ja ruvetkaa hoitamaan järjestelyitä...
Noin urpoilla vanhemmilla ei se lapsi ole elossa kun vuosi vaihtuu....
Säälittävää vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Ahaa, pitää vältellä vaakaa, että ei sairaus puhkea.
Eiköhän se punnitseminen vältteleminen kerro siitä, että ei ole terve.
Jatkuva punnitseminen ja painolukemien näkeminen ja niistä puhuminen vain ruokkii syömishäiriötä ja oireilua ja vaikeuttaa syömistä. Ymmärrän että hyvin sairas nuori pitää punnita, mutta painolukemaa ei kannattaisi näyttää sairaalle lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just joo. Kun tyttö tuli täysi-ikäiseksi potkaistiin pois hoidosta! Juuri noinhan se Suomessa menee, oma karvas kokemus valitettavasti!
Ihan ensin; tuskin se punnitseminen anoreksian uudelleen puhkeamiseen johti, vaan se, että tyttö ei ole edes ollut terve! Anoreksiasta ei parane jollain muutaman kuukauden sairaalahoidolla, ei, se on usein pitkäaikainen ja vaikea sairaus. Osa ei parane koskaan.
Suomessa ei osata hoitaa syömishäiriöitä. Se on karu totuus. Tarvittaisiin kunnon resurssit ja panostus asiaan mutta kuten muukin psykiatrinen puoli, on sekin täysin aliarvostettu. Kuitenkin niin valtava määrä jo nuoria ihmisiä (myös miehiä vaikka sitäkään ei tiedetä!) kärsii vakavista syömisongelmista, ajautuu kuntoutustuelle ja eläkkeelle. Eivät koskaan pääse työelämään eivätkä veronmaksajiksi. Ja puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä! Siinä kärsii sairastunut itse sekä koko perhe!
Minä sairastin vaikeaa anoreksiaa yli 20 vuotta. Kaksi kertaa olin sisätautiosastolla kun henki oli vaarassa, kerran psyk.hoidossa. Muutoin en saanut muuta apua kuin psyk sairaanhoitaja 15 min kerran kuussa, ja kun tein valituksen psykologin kaksi kertaa kuussa. Kumpikaan ei tiennyt mitä tehdä. Lopulta pääsin hoitoon Norjaan missä tähän panostetaan ja tulokset on hyviä. Pikkuhiljaa paranin ja olen nyt normaalipainon alarajoissa. Syömisen kanssa vielä hiomista mutta hengenvaaraa ei enää ole ja jaksan elää! Myös Ruotsissa on saatu hyviä tuloksia.
Olen kuullut että Suomessa olisi jotain yksityisiä klinikoita? Ne tietysti maksavat rahaa eikä niihin kaikilla ole mahdollisuutta. Voimia teille taisteluun, sillä sitä se on!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas ääliövanhemmista kyse.
Se likka punnitaan väkisin siksi, että kun elopaino laskee liikaa, niin elimet lakkaa toimimasta. Siitä ei ole enää paluuta.
Piilottakaa vaaka vain ja ottakaa yhteyttä elannon hautauspalveluun ja ruvetkaa hoitamaan järjestelyitä...
Noin urpoilla vanhemmilla ei se lapsi ole elossa kun vuosi vaihtuu....
Säälittävää vanhemmuutta.
Höpö höpö.
Mielisairaus on sairaus muiden joukossa kuten syöpä. Potilaan tilaan ei kukaan voi vaikuttaa.Eihän kukaan jaksa loputtomiin maanitella näitä pönttöpäitä kun on pää sekaisin.
Jos ei ole omaa halua parantua niin sitten ei ole ja näkemiin.
Onhan näitä helv**ti terveitäkin joita pitää olla lepyttelemässä aamusta ltaan kun halutaan omaa mieltä ja mieltymyksiä käsitellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivan kamalia kommentteja täällä. 18-vuotias nuori on vakavasti sairas ja vanhemmat hukassa, ja täällä syyllistetään sekä nuori että tämän vanhemmat? Anoreksia on sairaus, mitä ei kukaan haluaisi oikeasti sairastaa.
Itsekin ihmettelen, että mikä järki oli kertoa tytölle tämän paino, varsinkin jos se oli noussut huomattavasti. Nopeaa muutosta on vaikea hyväksyä. Vaikuttaa siltä, että sairaus ei muutenkaan ollut vielä kokonaan poissa. Suosittelen hyvän terapeutin etsimistä tai päiväsairaalaa. Anoreksiasta voi toipua ajan kanssa ja pienin askelin. Yleensä sairasteluun kuuluu aaltoilu, eli tulee parempia kausia ja joskus hieman takapakkia. Nuori tarvitsee nyt paljon tukea ja ymmärrystä.
Voimia teille!
Kai te ymmärrätte että psykiatrisellakin puolella on potilaita priorisoitava?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas ääliövanhemmista kyse.
Se likka punnitaan väkisin siksi, että kun elopaino laskee liikaa, niin elimet lakkaa toimimasta. Siitä ei ole enää paluuta.
Piilottakaa vaaka vain ja ottakaa yhteyttä elannon hautauspalveluun ja ruvetkaa hoitamaan järjestelyitä...
Noin urpoilla vanhemmilla ei se lapsi ole elossa kun vuosi vaihtuu....
Säälittävää vanhemmuutta.Höpö höpö.
Mielisairaus on sairaus muiden joukossa kuten syöpä. Potilaan tilaan ei kukaan voi vaikuttaa.Eihän kukaan jaksa loputtomiin maanitella näitä pönttöpäitä kun on pää sekaisin.
Jos ei ole omaa halua parantua niin sitten ei ole ja näkemiin.
Onhan näitä helv**ti terveitäkin joita pitää olla lepyttelemässä aamusta ltaan kun halutaan omaa mieltä ja mieltymyksiä käsitellä!
Kuten itsekin sanoit mielisairaus on sairaus.
Kannattais hakea oikeasti hoitoa.
Kommenttisi ei todellakaan ole terve.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas ääliövanhemmista kyse.
Se likka punnitaan väkisin siksi, että kun elopaino laskee liikaa, niin elimet lakkaa toimimasta. Siitä ei ole enää paluuta.
Piilottakaa vaaka vain ja ottakaa yhteyttä elannon hautauspalveluun ja ruvetkaa hoitamaan järjestelyitä...
Noin urpoilla vanhemmilla ei se lapsi ole elossa kun vuosi vaihtuu....
Säälittävää vanhemmuutta.Höpö höpö.
Mielisairaus on sairaus muiden joukossa kuten syöpä. Potilaan tilaan ei kukaan voi vaikuttaa.Eihän kukaan jaksa loputtomiin maanitella näitä pönttöpäitä kun on pää sekaisin.
Jos ei ole omaa halua parantua niin sitten ei ole ja näkemiin.
Onhan näitä helv**ti terveitäkin joita pitää olla lepyttelemässä aamusta ltaan kun halutaan omaa mieltä ja mieltymyksiä käsitellä!
Kuten itsekin sanoit mielisairaus on sairaus.
Kannattais hakea oikeasti hoitoa.
Kommenttisi ei todellakaan ole terve.
Minulla on pitkä kokemus mielisairaasta läheisestä. Sinä taidat huudella sivusta ja antaa ohjeita. Soita vaikka jollekkin mielisairan läheiselle ja ala antaa neuvoja että kuinka pitää "ottaa huomioon" ja kuinka "antaa tukea" ja kuinka pitää antaa sitä ja tätä.
Miksi te hölmöt ihmiset uskotte noihin psykiatrisiin hoitoihin joita vielä toteuttavat alalle sopimattomat ihmiset ?
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kannattaa kysellä mieluummin siltä psykiatrilta kuin tietämättömiltä av-mammoilta.
Vierailija kirjoitti:
Kai te ymmärrätte että psykiatrisellakin puolella on potilaita priorisoitava?
Luin että provosoitava, ja olin tulossa komppaamaan.
Tuttavani jolla on mielenterveyssairaus on kyllä kertonut minulle totuuden. Ainoa mikä noissa motivoi on halu päästä pois, karkuun niiden hoitajien ja lääkärien käsistä.
Voi pientä. Toivottavasti löydätte apua.