Lue keskustelun säännöt.
Olen niin onnellinen!
04.09.2017 |
Saako sen sanoa ääneen?
Minulla kävi uskomattoman hyvä onni sen jälkeen, kun edellinen mies jätti. Kaksi vuotta himmailin ja mietin, että olen suurella todennäköisyydellä loppuelämäni yksin, koska huonompaa miestä en tilalle halua, ja edellinen oli niin hyvä että sellaisia ei tule kaikille vastaan elämän aikana kertaakaan. Mutta sitten käveli vastaan ihminen, joka on lyönyt kaiken aiemmin kokemani laudalta ihan täydellisesti. Joudun vieläkin nipistämään itseäni silloin tällöin, jotta uskoisin että tämä ei ole unta. Aluksi luulin, että tässä on kyseessä klassinen "Liian hyvää ollakseen totta" -tapaus, mutta luuloni osoitettiin kerta toisensa jälkeen vääriksi. Nyt uskallan jo uskoa, että totta se on.
Kerron asiasta palstalla, koska suurin osa tuttavapiiristäni ei kestäisi sitä, jos hehkuttaisin onneani heille kasvotusten. Onneksi kaksi sellaistakin ystävää minulla on, jotka ovat aidosti puolestani onnellisia.
Onko muita, joilla on vaikeuksia sopeutua ns. liian suureen onnellisuuden tunteeseen, koska tuntuu että en ole voinut ansaita tällaista?
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Onneksi olkoon, sinua nyt onni potkaisi isolla kengällä! Mutta taisit tulla väärälle palstalle kertomaan asiasta. Täällä ei onnellisista yleensä pidetä, vaan ivanaurut ja "v:n idiootit" ovat tavanomaista palautetta.
Kiitos!
Olen huomannut, että palstalla suurin osa avauksista on sävyltään kielteisiä tai vähintään niissä kerrotaan jostakin ongelmasta ja pohditaan ratkaisua. Ajattelin, että ehkä ainakin osa lukijoista ilahtuu siitä, että joukossa on jotain myönteistäkin. Itseäni ilahduttaa kuulla, jos jollakulla menee oikein hyvin. Siitä saa omaankin päivään yleensä hieman virtaa, ja kielteinen vellominen taas voi syödä energiat.
Jos täällä on muitakin onnellisia, ilmoittakaa itsestänne tähän ketjuun jos siltä tuntuu. :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälainen sun nykyinen mies on? Kuinka kauan olette olleet yhdessä?
Onnea hyvästä parisuhteesta :) Se ei ole itsestäänselvyys elämässä laisinkaan.
Hienoa! Onnea ei maailmassa todellakaan liikaa ole! Eikä varsinkaan onnellisia parisuhteita.
Ne jotka ivaa ja toivoo pahaa, ovat itse onnettomia eivätkä suo toiselle hyvää. Älä välitä heistä vaan nauti onnestasi! :-)
Hieno juttu kyllä. Olen itse täällä ottanut puheen aiheeksi sen että sinkkuna oleminen on todella masentavaa ja elämäni olisi paljon onnellisempaa jos tapaisin hyvän miehen. Suurinosa kommentoijista oli sitä mieltä ettei joku toinen ihminen voi tehdä onnelliseksi. Sinun tilanne todistaa sen, että kyllä vaan voi.
Vierailija kirjoitti:
Hieno juttu kyllä. Olen itse täällä ottanut puheen aiheeksi sen että sinkkuna oleminen on todella masentavaa ja elämäni olisi paljon onnellisempaa jos tapaisin hyvän miehen. Suurinosa kommentoijista oli sitä mieltä ettei joku toinen ihminen voi tehdä onnelliseksi. Sinun tilanne todistaa sen, että kyllä vaan voi.
Yritetään lohduttaa liian rumia naisia ja ujoja miehiä tuolla väitteellä. Totuus on, että parisuhde voi tehdä onnelliseksi väliaikaisesti, mikä saa elämään aktiivista elämää ja positiivinen kierre on valmis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi olkoon! <3 Itse olen vihdoin onnellinen, olen tasapainoinen ja elämännälkäinen sinkku. Ihanaa olla omillaan, mutta on mukavaa, että jotkut löytää myös onnen toisen ihmisen kanssa :)
Jos olet kohdannut tsesi, löytänyt itsesi (kuten kumppanisikin) ja kykenette sitä järjillänne kumppanisi kanssa hallinnoimaan yhdessä sulassa sovussa, niin tällöin näksin että onni on hyvissä kantimissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kohdannut tsesi, löytänyt itsesi (kuten kumppanisikin) ja kykenette sitä järjillänne kumppanisi kanssa hallinnoimaan yhdessä sulassa sovussa, niin tällöin näksin että onni on hyvissä kantimissa.
Olen nähnyt sivusta että sellainenkin suhde toimii kun toinen on järki-ihminen ja toinen enemmän tunneihminen. Ihmiset vissiin sopeutuvat vanhemmiten paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kohdannut tsesi, löytänyt itsesi (kuten kumppanisikin) ja kykenette sitä järjillänne kumppanisi kanssa hallinnoimaan yhdessä sulassa sovussa, niin tällöin näksin että onni on hyvissä kantimissa.
Olen nähnyt sivusta että sellainenkin suhde toimii kun toinen on järki-ihminen ja toinen enemmän tunneihminen. Ihmiset vissiin sopeutuvat vanhemmiten paremmin.
Kun sanotaan että ihmiset täydentävät toisiaan, että jos karusti sanotaan niin ehkä se osaltaan johtuu siitä että on yhteiset lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa mukavaa lukea tällaisia aloituksia! Kun yleensä luettavana on vain valituksia siitä, kuinka kaikki on niin totaalisen huonosti.
Tätä lisää, kiitos! Ja ole onnellinen onnessasi!
Vierailija kirjoitti:
Hieno juttu kyllä. Olen itse täällä ottanut puheen aiheeksi sen että sinkkuna oleminen on todella masentavaa ja elämäni olisi paljon onnellisempaa jos tapaisin hyvän miehen. Suurinosa kommentoijista oli sitä mieltä ettei joku toinen ihminen voi tehdä onnelliseksi. Sinun tilanne todistaa sen, että kyllä vaan voi.
Täytyy kuitenkin sen verran tarkentaa, että kyllä minä koin olevani onnellinen sinkkunakin. En mitenkään maani myyneenä tuota loppuelämän sinkkuutta suunnitellut, vaan hoidin ensin itseäni prosessoimalla eroa riittävän pitkään, ja sen jälkeen aloin nauttia elämästä. Uusi kumppanikin löytyi ennen kuin ihan tosissani aloin etsiäkään - seuranhakuprofiilin teksti oli laadittuna, mutta jäi julkaisematta kun mies vei jalat alta.
Jos mietin että olisin ollut yksinäinen ja onneton tämän miehen tavatessani, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä suhteesta ei olisi tullut mitään. Niistä lähtökohdista en varmasti olisi pystynyt uskomaan, että tämä on totta ja minä ansaitsen näinkin hyvän miehen, kun jo hyvinvoivana ja elämääni tyytyväisenä tähän sopeutumiseksi oli ihan nähtävä vaivaa. Ihmissuhteet ovat siitä jännä juttu, että oma tapa suhtautua elämään heijastuu niihin aika monella erilaisella tavalla.
Sinkkukauteni alussa koin kyllä mm. yksinäisyyttä. Aloin järjestää sosiaalista elämääni sellaiselle tolalle, että yksinäisyyden kokemus lievittyi ja lopulta poistui kokonaan. Samaan tapaan mietin muitakin elämänalueita ja tein korjaavia muutoksia elämässäni. Aikaa siihen meni, mutta kyllä kannatti. Nyt on kiva olla parisuhteessa kun koen, että minulla on toiselle annettavaa ja pystyn uskomaan siihen, että hän pitää minusta oikeasti tällaisena kuin olen.
Vaikka nyt juuri parisuhdettani hehkutinkin, niin tosiasiassa se on kuitenkin "vain" se kirsikka kakussa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suuri kiitos kaikille vastaajille onnitteluista! Joku kysyi minkälainen mieheni on. Palaan myöhemmin vastaamaan tuohon, juuri nyt on muuta puuhaa.
Muidenkin palstalaisten onnellisuustarinat ovat ketjuun tervetulleita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieleen menee, kun noin hehkutat, ap!
Kuulostaa kivalta. Kai sillä uudellakin on ne jotkut huonot puolet, vaikka on mahtava. Onneksi on enemmän hyviä puolia! Hyvä tuuri ja osuma.
Vierailija kirjoitti:
Suuri kiitos kaikille vastaajille onnitteluista! Joku kysyi minkälainen mieheni on. Palaan myöhemmin vastaamaan tuohon, juuri nyt on muuta puuhaa.
Muidenkin palstalaisten onnellisuustarinat ovat ketjuun tervetulleita.
ap
nii
Onneksi olkoon, sinua nyt onni potkaisi isolla kengällä! Mutta taisit tulla väärälle palstalle kertomaan asiasta. Täällä ei onnellisista yleensä pidetä, vaan ivanaurut ja "v:n idiootit" ovat tavanomaista palautetta.