Lue keskustelun säännöt.
Platonin ideaoppi - voisiko joku selittää sen yksinkertaisesti?
01.09.2017 |
Kaipaisin apua otsikossa esittämääni ongelmaan, eli sellaista hyvin yksinkertaistettua selitystä Platonin ideaopista ja mahdollisesti myös Aristoteleen jatkokehittelyistä.
Kiitos vastauksistanne :)
Kommentit (19)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ideaoppi = että kaikkien esineiden, ja olioiden taustalla on abstrakti IDEA; eli esim. tuolin IDEA, kissan IDEA. Ikään kuin jos sulla olisi päässä joku idea, minkälaisen kakun haluat leipoa, niin ensin sulla on päässä se idea, sitten alat toteuttaa. Eli aineellisten asioiden ja esineiden perimmäinen 'olemus' olisi ideatodellisuudessa, joka on tavoitettavissa, ei aisteilla, vaan ajattelulla (kuvittelulla).
Voit myös pohdiskella yhtäläisyyksiä ideaopin ja kvanttiteorian välillä.
Platonin mukaan ideoiden olemassaolo ei vaadi välttämättä ihmistä tai sitä, että olisi ihminen löytämässä ne konkreettiset ilmenemismuodot. Esimerkiksi hyvän käsite voi olla olemassa, vaikka me emme löytäisikään koskaan maailmasta yhtään täysin hyvää olentoa.
Aristoteles lähestyy tätä sitä vastoin toisesta näkökulmasta, inhimillisen havaitsemisen rooli on paljon tärkeämpi. Universaalit käsitteet syntyvät vasta silloin, kun on olemassa joku konkreettinen asia, jossa ne tulevat esille. Eli kakku on olemassa vasta silloin, kun on olemassa se leivottu kakku, tai monia leivottuja kakkuja, ja joiden perusteella voidaan lähteä hahmottamaan sitä, millaiset asiat ovat yhteisiä kaikille kakulle (esimerkiksi makeus) ja mitkä taas ovat satunnaisia seikkoja (esim. se minkä muotoinen se on).
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin apua otsikossa esittämääni ongelmaan, eli sellaista hyvin yksinkertaistettua selitystä Platonin ideaopista ja mahdollisesti myös Aristoteleen jatkokehittelyistä.
Kiitos vastauksistanne :)
Filosofia ei ole mitään muuta kuin katkeamaton sarja puolivalmiita ajatusketjuja, eikä ne siitä sen valmiimmiksi tule vaikka kuinka niitä pohtisi. Monet vain niihin lankeavat ja jatkavat tätä määrätöntä ajatusketjujen tuottamista. Mihinkään filosofia ei anna vastauksia, eikä puolivalmiit ketjut tule milloinkaan sen valmiimmiksi. Kannattaisi käyttää aikansa muuhun kuin filosofian pohdintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksistanne! Filosofian lukeminen on toisinaan niin abstraktia ja käsitteellistä, että on haasteellista päätellä, että onko todella ymmärtänyt asian oikein. Konkreettiset esimerkit auttavat :)
Ja näistä "puolivalmiista ajatusketjuista" on kuitenkin syntynyt koko länsimaisen kulttuurin hengellinen perintö, joka on tänäkin päivä läsnä meidän kaikkien elämässä. Oletko koskaan pohtinut miksi ajattelet siten, kuten ajattelet? Filosofia on pohjimmiltaan tiedonhalua, uteliaisuutta ja kriittisyyttä, ei sen tehtävä olekaan antaa valmiita vastauksia vaan kehittää ajatteluamme.
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin apua otsikossa esittämääni ongelmaan, eli sellaista hyvin yksinkertaistettua selitystä Platonin ideaopista ja mahdollisesti myös Aristoteleen jatkokehittelyistä.
Kiitos vastauksistanne :)
Filosofia ei ole mitään muuta kuin katkeamaton sarja puolivalmiita ajatusketjuja, eikä ne siitä sen valmiimmiksi tule vaikka kuinka niitä pohtisi. Monet vain niihin lankeavat ja jatkavat tätä määrätöntä ajatusketjujen tuottamista. Mihinkään filosofia ei anna vastauksia, eikä puolivalmiit ketjut tule milloinkaan sen valmiimmiksi. Kannattaisi käyttää aikansa muuhun kuin filosofian pohdintoihin.
Ei filosofian ole tarkoituskaan antaa vastauksia vaan kysymyksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä merkitys Platonin ideaopilla ja Aristoteleen jatkokehityksellä oli laajemmin filosofialle/tieteelle?
1. Kylläpä pierettää (idea pierusta)
2. PRÖÖÖÖÖÖT! (itse pieru)
3. nuuh nuuh (pierusta jää haju todisteeksi että pieru on tapahtunut)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaisin apua otsikossa esittämääni ongelmaan, eli sellaista hyvin yksinkertaistettua selitystä Platonin ideaopista ja mahdollisesti myös Aristoteleen jatkokehittelyistä.
Kiitos vastauksistanne :)
Filosofia ei ole mitään muuta kuin katkeamaton sarja puolivalmiita ajatusketjuja, eikä ne siitä sen valmiimmiksi tule vaikka kuinka niitä pohtisi. Monet vain niihin lankeavat ja jatkavat tätä määrätöntä ajatusketjujen tuottamista. Mihinkään filosofia ei anna vastauksia, eikä puolivalmiit ketjut tule milloinkaan sen valmiimmiksi. Kannattaisi käyttää aikansa muuhun kuin filosofian pohdintoihin.
Ei filosofian ole tarkoituskaan antaa vastauksia vaan kysymyksiä.
No enkös jotain puolivalmiista ajatusketjusta sanonutkin?? Kun esitetään kysymys, mutta ei osata vastata yhtään mihinkään, mitäs se sen kummempaa on kuin puolivalmis ja päämäärätön ajatusketju, johon ei kannata aikaansa tuhlata.
Kyllä musta nuo on ihan hyödyllistä kamaa arkielämässä. Ihan jo tuon Platonin ja Aristoteleen erottelun avulla voi ymmärtää syvällistä eroa erilaisten ajatustapojen välillä.
Esimerkiksi, jos miettii, että millainen on omasta mielestä paha teko: ideatasolta lähtien voisi katsoa, millaisia piirteitä pahuudelle löytyy (esim. laissa, raamatussa), kun taas konkretiasta kumpuavassa lähestymistavassa voi tarttua asiaan miettimällä sitä, millaisia pahoja tekoja tulee itselle mieleen, ja mitkä ovat yhdistäviä tekijöitä. Ei kumpikaan näistä ole yksiselitteisesti oikea tapa löytää pahuuden olemusta.
Kuitenkin, eri näkökulmien vertailu auttaa ymmärtämään paremmin sitä, miksi itse ajattelee että joku asia on (tai ei ole) paha. Samalla se auttaa myös ymmärtämään paremmin sitä, miksi jotkut ihmiset ajattelee toisella tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ideaoppi.
Kolmio tunnistetaan kolmioksi, oli se iso tai pieni, paperille piirretty tai rautalangasta taivutettu - jopa näissä optisissa harhoissa voimme nähdä kolmion vaikka sitä ei oikeasti siellä ole.
Jossain on tämä kolmion IDEA, joka pitää sisällään kaikki erinäköiset kolmiot.
Kolmio on helppo, mutta kokeiles soveltaa tätä koirarotuihin. Minkä näköinen on koiran idea?
Idea on se aito asia jossakin ehkä kristittyjen taivasta vastaavassa paikassa, ja meidän näkemämme ja kokemamme maanpäälliset esineet ovat niiden jäljennöksiä/kopioita. Ja kun ihminen vaikka tekee maalauksen jossa kuvaa jotain esinettä, on kuva kopion kopio, etäällä todellisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja Aristoteles puolestaan suhtautui taiteeseen Platonia suppeammin.
Vierailija kirjoitti:
1. Kylläpä pierettää (idea pierusta)
2. PRÖÖÖÖÖÖT! (itse pieru)
3. nuuh nuuh (pierusta jää haju todisteeksi että pieru on tapahtunut)
*repskops*! Paras eksistenssiteorian ilmentymä-esimerkki ever!
T. Sören Kierkegård
Vierailija kirjoitti:
Idea on se aito asia jossakin ehkä kristittyjen taivasta vastaavassa paikassa, ja meidän näkemämme ja kokemamme maanpäälliset esineet ovat niiden jäljennöksiä/kopioita. Ja kun ihminen vaikka tekee maalauksen jossa kuvaa jotain esinettä, on kuva kopion kopio, etäällä todellisuudesta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holografinen_periaate
"Holografinen periaate" on tieteellinen teoria, joka kuulostaa hyvin samanlaiselta.
"Yleismaallisesti teorian mukaan koko universumin voidaan ajatella olevan kaksiulotteinen informaatiostruktuuri, joka on "maalattu" kosmologiseen horisonttiin. Täten tutut kolme dimensiota olisivat pätevä määritelmä vain makroskooppisilla mittakaavoilla ja matalilla energioilla. Kosmologista holografiaa ei ole todistettu matemaattisen tarkasti, osaksi koska kosmologisella horisontilla on ajan kuluessa kasvava äärellinen alue."
Miten musta tuntuu, että tää ketju on nyt jotenkin ufo täällä AV:lla, haloo =D Toki yllättävän monta oivaltavaa vastausta jo...
Hitto, aaaveella viisaita mammoja, ei ihan joka jamppa tiedä Platonista!
Nosto :)