Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi verikokeeseen paastotaan?

Vierailija
31.08.2017 |

Joo, ymmärrän, syöminen voi "vääristää" tuloksia. Mutta miten?

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Halutaan saada selville verensokeri ilman että siihen vaikuttaa hiljattain nautittu ravinto. Onhan selvää, että aamupalaksi syöty sokeripommijugurtti heittää arvot ylös. Näin ihan terve ihminen voisi saada jopa diabetes-diagnoosin.

Vierailija
2/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu tutkimuksesta. Esimerkiksi paastosokeriarvon saa vain paaston jälkeen - muutoin mitattaisiin edellisen aterian vaikutusta. Ruoka saattaa vaikuttaa myös esim. joidenkin hormonien pitoisuuksiin. Halutaan siis tutkia kehon "perustilaa" . Joissakin tutkimuksissa ruoan mahdollisesti sisältämä rasva haittaa analyysiä, sillä veriplasmassa on tällöin ylimääräistä rasvaa, joka vaikuttaa analysaattorin saamiin tuloksiin. Lipeeminen, eri rasvainen veriplasma näyttää muuten todella vastenmieliseltä :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Paaston pitäisi olla 12 tuntia, näin olen ymmärtänyt. Entä jos se on esim. 18 tuntia? Miten se vaikuttaa?

Vierailija
4/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska tällaisten paastokokeiden viitearvot on laadittu terveiden 12 h paastonneiden verikokeiden tuloksista. Et voi verrata omaa tulostasi viitearvoihin, jos et paastoa.

Vierailija
5/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Paaston pitäisi olla 12 tuntia, näin olen ymmärtänyt. Entä jos se on esim. 18 tuntia? Miten se vaikuttaa?

Poikkeat silloin keskiotannasta ja riippuen elimistösi toiminnasta tulos voi olla sillon viitearvojen ulkopuolella. Verensokerin eli glukoosin tasapainossa mittaat tuolloin glukoneogeneesin toimintaa, eli elimistön kykyä tuottaa sokeria varastoistaan. Lyhyemmässä paastossa ollaan vielä lähes poikkeukseta glykaation puolella.

Vierailija
6/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Glykogenolyysin ... ei glykaation.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paaston pitäisi olla 12 tuntia, näin olen ymmärtänyt. Entä jos se on esim. 18 tuntia? Miten se vaikuttaa?

Poikkeat silloin keskiotannasta ja riippuen elimistösi toiminnasta tulos voi olla sillon viitearvojen ulkopuolella. Verensokerin eli glukoosin tasapainossa mittaat tuolloin glukoneogeneesin toimintaa, eli elimistön kykyä tuottaa sokeria varastoistaan. Lyhyemmässä paastossa ollaan vielä lähes poikkeukseta glykaation puolella.

Voisitko vastata hieman ymmärrettävämmin. Jos 12 tunnin paaston jälkeen sokeriarvoni on vaikkapa 4, onko se 18 tunnin jälkeen 2 vai 6?

Vierailija
8/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No verensokeri nyt on selvä homma, mutta entä muut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska tällaisten paastokokeiden viitearvot on laadittu terveiden 12 h paastonneiden verikokeiden tuloksista. Et voi verrata omaa tulostasi viitearvoihin, jos et paastoa.

Ei oikeasti ole mitään muuta syytä kuin tämä. On haluttu minimoida muista syistä johtuvat vaihtelut arvoissa.

Vierailija
10/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lipemia. Plasman rasvapitoisuus haittaa joidenkin arvojen määritystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kaikki verikokeet ole paastoa. Se riippuu ihan kokonaan siitä, mitä arvoja tutkitaan. Jos hiljattain nautittu ravinto vaikuttaa arvoon millään lailla, kyseinen arvo tutkitaan paastoverikokeen avulla.

Kannattaa ajastaa paastoverikokeet niin, että itselle sopii parhaiten. Täten tästä "paastosta" on mahdollisimman vähän haittaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yksi kahdeksan