Lue keskustelun säännöt.
Itsepuolustuslajit harrastuksena
30.08.2017 |
Moi kaikki :)
Eli oisin alottamassa tässä lähiaikoina varmaan jonkun itsepuolustuslajin, niin kannattaako se? Oon siis ihan notkea mut en oo kovin vahva tai sellane xd
Ja tietäisittekö mitään lajia joka ois hyvä mulle? :) Tiiän vaa tällä hetkellä judon ja taekwondon :)
Kiitos jos osaat auttaa ❤️
Kommentit (35)
Älä aloita on minun vihjeeni sinulle! Perinteiset kuntoa kohottavat lajit ovat mielestäni paljon terveemmällä pohjalla kuin itsepuolustus/kamppailulajit. Itämaisten lajien "hengellisyyteen" ja mystiikkaan ei pidä sekaantua, ja sehän on noissa lajeissa mukana, halusit tai et. Kehoa ei ole luotu ottamaan vastaan iskuja vuodesta toiseen. Kannattaa mieluummin käyttää päätään johonkin rakentavaan, kuin nyrkkeilysäkkinä olemiseen. Se mihin ihminen uskoo ja tekee, siitä tulee hänen käytöksen ensisijainen toimintamalli. Tiedän useita kamppailu/itsepuolustuslajien harrastajia, ja kaikki, täysin poikkeuksetta ovat jollain tavalla sairastuneet korviensa välistä lajinsa vuoksi. Aito lempeys, lähimmäisenrakkaus ja välittäminen ei mahdu samaan "pakettiin" kamppailusta ja itsepuolustukseen kiinnostuneeseen ihmiseen. Se mitä laitat sisään, sitä samaa tuotat myös ulos. Jos laitat kamppailua ja väkivaltaa sisään, sitä tuotat, jollet nyt suoraan tekoina, niin kuitenkin asenteena ulos. Siinä vaaditaan tarkkaa silmää, mutta minä ainakin tunnistan nämä itsepuolustajat/kamppailijat jo lyhyen keskustelun perusteella, vaikka he eivät sanallakaan mainitsisi harrastustaan. Noissa lajeissa tulee ensimmäiseksi asennevamma päähän, ja joillekin sitten muita vammoja joko päähän tai niveliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies77 kirjoitti:
Älä aloita on minun vihjeeni sinulle! Perinteiset kuntoa kohottavat lajit ovat mielestäni paljon terveemmällä pohjalla kuin itsepuolustus/kamppailulajit. Itämaisten lajien "hengellisyyteen" ja mystiikkaan ei pidä sekaantua, ja sehän on noissa lajeissa mukana, halusit tai et. Kehoa ei ole luotu ottamaan vastaan iskuja vuodesta toiseen. Kannattaa mieluummin käyttää päätään johonkin rakentavaan, kuin nyrkkeilysäkkinä olemiseen. Se mihin ihminen uskoo ja tekee, siitä tulee hänen käytöksen ensisijainen toimintamalli. Tiedän useita kamppailu/itsepuolustuslajien harrastajia, ja kaikki, täysin poikkeuksetta ovat jollain tavalla sairastuneet korviensa välistä lajinsa vuoksi. Aito lempeys, lähimmäisenrakkaus ja välittäminen ei mahdu samaan "pakettiin" kamppailusta ja itsepuolustukseen kiinnostuneeseen ihmiseen. Se mitä laitat sisään, sitä samaa tuotat myös ulos. Jos laitat kamppailua ja väkivaltaa sisään, sitä tuotat, jollet nyt suoraan tekoina, niin kuitenkin asenteena ulos. Siinä vaaditaan tarkkaa silmää, mutta minä ainakin tunnistan nämä itsepuolustajat/kamppailijat jo lyhyen keskustelun perusteella, vaikka he eivät sanallakaan mainitsisi harrastustaan. Noissa lajeissa tulee ensimmäiseksi asennevamma päähän, ja joillekin sitten muita vammoja joko päähän tai niveliin.
LOL. Mikäs hippi tänne on aikakoneellaan Woodstockista matkustanut näiden flower power neuvojensa kanssa.
"Yleissportin" kannalta judo paras, "toimivuuden" kannalta jujutsu/bjj joista jälkimmäinen on jujutsun tyylisuunta jossa on hyvin paljon judomaisia piirteitä.
Taekwondo on aika yksitoikkoinen laji, joskaan ei ole itsellä kokemusta suoraan vaan vertaan sitä kokemuksiini kick-boxingista joka sekin on aika suoraviivaista - ja taekwondo on periaatteessa se "kick"-osa.
Kokeile Aikidoa, itse harrastin kun vielä aikaa oli (ennen lapsia).
Muutama huomio:
Itsepuolustus- ja kamppailulajit ovat jossain määrin erilaisia. Jälkimmäisissä tavallaan harjoitellaan saamaan sallittujen sääntöjen puitteissa pisteitä enemmän kuin vastustaja. Itsepuolustukseen ne eivät välttämättä sovellu.
Toinen asia on se, että miltä ajatus toisten lyömisestä/potkimisesta tuntuu (tai kohteena oleminen). Se ei siis varsinaisesti satu, mutta siihen epämukavuuteen pitää tottua. Ja haavereita voi sattua myös vahingossa luonnollisesti.
Itsellä kokemusta lähinnä potkunyrkkeilystä, ja siinä ainakin matala aloituskynnys ja kokonaisvaltaista treeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa, jos sellainen kiinnostaa. Saat muun touhun varjolla liikuntaa vähän niin kuin vahingossa. Lajivalinta onkin sitten hankalampi juttu. Google auttaa, kun etsit kiinnostavaa lajia. Syksyisin on yleensä näytöksiäkin. Miten et ole kuullut esim. karatesta? Mitä olisi lähiseudulla tarjolla?
Ensinnäkin: Ehdottomasti kannattaa aloittaa. Kamppailu-urheilu on mukavaa puuhaa ja seuroissa on yleensä hyvä "me" henki.
Laji: Jos haluat vähemmän väkivaltaista teknistä niin aikido. Jos haluat toimivaa ja ehkä jopa joskus kisata niin BJJ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni harrasti taekwondoa joskus lapsuusvuosinaan. Harrastus jäi sittemmin, mutta hän aloitti sen nyt aikuisena uudelleen ja minun käsittääkseni treenit ovat hyvää kuntoilua ja vastapainoa opiskeluille. Mitään mystistä niihin ei kylläkään liity kuten joku ehti jo väittää. Hikeä kyllä sitäkin enemmän.
Täällä av ninja, kymmeniä vuosia kamppailulajeja treenanneena. Suosittelen lämpimästi. Itsellä judo, taido, paini, savate ja thaiboxing lajeina. Olen kilpaillut, joten kilpaillessa 'sattuu vähän enemmän', mutta jos olet harrastustasolla niin turvallista on. Fyysisen kunnon lisäksi vaikuttaa henkiseen 'voimaan', stressinsieroon ja tahdonvoimaan, ja tästä on ollut suuri apu työelämän vaativissa tehtävissä. Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit harrastaa useita itsepuolustuslajeja jos haluat etsiä sopivaa. Kaikki ne ovat monipuolista liikuntaa. Myös kuntonyrkkeily on "itsepuolustuslaji".
Lajin valinta riippuu tavoitteistasi. Jos haluat oppia vain itsepuolustustaitoja, jokin krav magan tyylinen tulisi varmaan kyseeseen. Erikseen sitten on kamppailu-urheilua, jossa urheilullisuus ja monesti myös oikea muoto korostuvat. Pelkkään kuntoiluun sopii hyvin kunto(potku)nyrkkeily.
Täyskontaktilajit eivät ole minusta oikein hyviä jokamiehen harrastuksia. Aloitin parikymppisenä potkunyrkkeilyn, mutta kun nenä rusahti treeneissä, totesin ettei hommassa ole oikein järkeä. Mitä ideaa hakkauttaa itsensä tohjoksi (tai yrittää hakata joku muu) vain harrastelumielessä? Minulla ei kuitenkaan ollut edellytyksiä nousta huipulle, joten oli parempi lopettaa suosiolla. Monet kaverit tekivät saman päätöksen ensimmäisen loukkaantumisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensiksikin pitäisi tietää ikäsi ja tavoitteesia että lajia voisi suositella. Toki kaikissa lajeissa puolensa on.
- Karate: ei kannata edes aloittaa kovin nuorena. Tyylisuuntia on monia ja vain osassa kilpaillaan. Osassa mukana on myös asetekniikoita. Lyöntejä, potkuja ja aseita.
- Jujutsu: Yleensä ei kilpailla. Riittävä ikä yleensä vaaditaan. Itsepuolustuslaji. heitot. lyönnit, potkut, lukot.
- Judo: Kannattaisi aloittaa jo nuorena mikäli haluaa kilpailla ja menestystä. Harrastaa toki voi vanhempanakin, mutta vöiden saanti ylemmillä tasoilla vaikeaa. Painimisesta pitää tykätä. Heitot, lukot, sidonnat.
- Aikido: Ei kilpailua, pehmeä/ henkinen laji, jos ajatteli käyttää itsepuolustuksessa vaatii pitkän harjoittelun. Sopii kaikenikäisille, mutta ihan nuorten voi olla vaikea päästä sisään lajiin. Heitot, tekniikat tehdään usein käsiin.
- BJJ: muodikas laji, painia, vaatii riittävää ikää. Lukot.
- Taekwondo: matala aloittamiskynnys nuorillekin, voi kilpailla, vöitä saa suhteellisen helposti. Notkeudesta ja pituudesta hyötyä. Potkut.
- Sitten on pienempia lajeja kuten kungfu, taiji, savate ja jos tanssista tykkäät niin vaikka capoeira.
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Älä aloita on minun vihjeeni sinulle! Perinteiset kuntoa kohottavat lajit ovat mielestäni paljon terveemmällä pohjalla kuin itsepuolustus/kamppailulajit. Itämaisten lajien "hengellisyyteen" ja mystiikkaan ei pidä sekaantua, ja sehän on noissa lajeissa mukana, halusit tai et. Kehoa ei ole luotu ottamaan vastaan iskuja vuodesta toiseen. Kannattaa mieluummin käyttää päätään johonkin rakentavaan, kuin nyrkkeilysäkkinä olemiseen. Se mihin ihminen uskoo ja tekee, siitä tulee hänen käytöksen ensisijainen toimintamalli. Tiedän useita kamppailu/itsepuolustuslajien harrastajia, ja kaikki, täysin poikkeuksetta ovat jollain tavalla sairastuneet korviensa välistä lajinsa vuoksi. Aito lempeys, lähimmäisenrakkaus ja välittäminen ei mahdu samaan "pakettiin" kamppailusta ja itsepuolustukseen kiinnostuneeseen ihmiseen. Se mitä laitat sisään, sitä samaa tuotat myös ulos. Jos laitat kamppailua ja väkivaltaa sisään, sitä tuotat, jollet nyt suoraan tekoina, niin kuitenkin asenteena ulos. Siinä vaaditaan tarkkaa silmää, mutta minä ainakin tunnistan nämä itsepuolustajat/kamppailijat jo lyhyen keskustelun perusteella, vaikka he eivät sanallakaan mainitsisi harrastustaan. Noissa lajeissa tulee ensimmäiseksi asennevamma päähän, ja joillekin sitten muita vammoja joko päähän tai niveliin.
LOL. Mikäs hippi tänne on aikakoneellaan Woodstockista matkustanut näiden flower power neuvojensa kanssa.
Lyhenne "LOL" tarkoittanee kovaäänistä naurua. Silloin kun asiaa puhutaan tai kirjoitetaan, kovaääninen nauru on lähinnä paniikkireaktio, silloin kun ei ole mitään eväitä asialliseen keskusteluun. Samaan paniikkireaktioon menne sinun aikakone, Woodstock ja flower power jututkin. Silloin kun eväät on täysin syöty, eikä ole mitään älyllistä annettavaa keskusteluun, kannattaisi vain olla hiljaa. Se on se toisiksi suurin älykkyyden osoitus, jos osaa edes oikeassa paikassa olla hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Älä aloita on minun vihjeeni sinulle! Perinteiset kuntoa kohottavat lajit ovat mielestäni paljon terveemmällä pohjalla kuin itsepuolustus/kamppailulajit. Itämaisten lajien "hengellisyyteen" ja mystiikkaan ei pidä sekaantua, ja sehän on noissa lajeissa mukana, halusit tai et. Kehoa ei ole luotu ottamaan vastaan iskuja vuodesta toiseen. Kannattaa mieluummin käyttää päätään johonkin rakentavaan, kuin nyrkkeilysäkkinä olemiseen. Se mihin ihminen uskoo ja tekee, siitä tulee hänen käytöksen ensisijainen toimintamalli. Tiedän useita kamppailu/itsepuolustuslajien harrastajia, ja kaikki, täysin poikkeuksetta ovat jollain tavalla sairastuneet korviensa välistä lajinsa vuoksi. Aito lempeys, lähimmäisenrakkaus ja välittäminen ei mahdu samaan "pakettiin" kamppailusta ja itsepuolustukseen kiinnostuneeseen ihmiseen. Se mitä laitat sisään, sitä samaa tuotat myös ulos. Jos laitat kamppailua ja väkivaltaa sisään, sitä tuotat, jollet nyt suoraan tekoina, niin kuitenkin asenteena ulos. Siinä vaaditaan tarkkaa silmää, mutta minä ainakin tunnistan nämä itsepuolustajat/kamppailijat jo lyhyen keskustelun perusteella, vaikka he eivät sanallakaan mainitsisi harrastustaan. Noissa lajeissa tulee ensimmäiseksi asennevamma päähän, ja joillekin sitten muita vammoja joko päähän tai niveliin.
LOL. Mikäs hippi tänne on aikakoneellaan Woodstockista matkustanut näiden flower power neuvojensa kanssa.
Lyhenne "LOL" tarkoittanee kovaäänistä naurua. Silloin kun asiaa puhutaan tai kirjoitetaan, kovaääninen nauru on lähinnä paniikkireaktio, silloin kun ei ole mitään eväitä asialliseen keskusteluun. Samaan paniikkireaktioon menne sinun aikakone, Woodstock ja flower power jututkin. Silloin kun eväät on täysin syöty, eikä ole mitään älyllistä annettavaa keskusteluun, kannattaisi vain olla hiljaa. Se on se toisiksi suurin älykkyyden osoitus, jos osaa edes oikeassa paikassa olla hiljaa.
ROFLMAO. Ninja please! Mikäs Facebookin psykologin pikakurssin läpikäynyt Freud täällä on analysoimassa.
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Älä aloita on minun vihjeeni sinulle! Perinteiset kuntoa kohottavat lajit ovat mielestäni paljon terveemmällä pohjalla kuin itsepuolustus/kamppailulajit. Itämaisten lajien "hengellisyyteen" ja mystiikkaan ei pidä sekaantua, ja sehän on noissa lajeissa mukana, halusit tai et. Kehoa ei ole luotu ottamaan vastaan iskuja vuodesta toiseen. Kannattaa mieluummin käyttää päätään johonkin rakentavaan, kuin nyrkkeilysäkkinä olemiseen. Se mihin ihminen uskoo ja tekee, siitä tulee hänen käytöksen ensisijainen toimintamalli. Tiedän useita kamppailu/itsepuolustuslajien harrastajia, ja kaikki, täysin poikkeuksetta ovat jollain tavalla sairastuneet korviensa välistä lajinsa vuoksi. Aito lempeys, lähimmäisenrakkaus ja välittäminen ei mahdu samaan "pakettiin" kamppailusta ja itsepuolustukseen kiinnostuneeseen ihmiseen. Se mitä laitat sisään, sitä samaa tuotat myös ulos. Jos laitat kamppailua ja väkivaltaa sisään, sitä tuotat, jollet nyt suoraan tekoina, niin kuitenkin asenteena ulos. Siinä vaaditaan tarkkaa silmää, mutta minä ainakin tunnistan nämä itsepuolustajat/kamppailijat jo lyhyen keskustelun perusteella, vaikka he eivät sanallakaan mainitsisi harrastustaan. Noissa lajeissa tulee ensimmäiseksi asennevamma päähän, ja joillekin sitten muita vammoja joko päähän tai niveliin.
LOL. Mikäs hippi tänne on aikakoneellaan Woodstockista matkustanut näiden flower power neuvojensa kanssa.
Lyhenne "LOL" tarkoittanee kovaäänistä naurua. Silloin kun asiaa puhutaan tai kirjoitetaan, kovaääninen nauru on lähinnä paniikkireaktio, silloin kun ei ole mitään eväitä asialliseen keskusteluun. Samaan paniikkireaktioon menne sinun aikakone, Woodstock ja flower power jututkin. Silloin kun eväät on täysin syöty, eikä ole mitään älyllistä annettavaa keskusteluun, kannattaisi vain olla hiljaa. Se on se toisiksi suurin älykkyyden osoitus, jos osaa edes oikeassa paikassa olla hiljaa.
ROFLMAO. Ninja please! Mikäs Facebookin psykologin pikakurssin läpikäynyt Freud täällä on analysoimassa.
Joillekin se älyllisen toiminnan osoittaminen edes hiljaa olemalla, on sekin liian vaativa suoritus.
ei sillä lajilla niin väliä, enemmänkin sillä kuka on ohjaajana. Kamppailu vetää puoleensa kaikenmaailman hörhöjä, mutta joukossa on myös paljon helmiä. Valmentajia, joilla on pitkä kokemus ja omaa egoa ei tarvitse enää pönkittää + ihmisläheisyys.
Puhelinsoitto koutsille ja kyselet vähän aloittamisesta, niin aika äkkiä selviää. Useinmiten apukoutsit ovat samaa maata päävalmentajan kanssa, kun lajeihin kuuluu tietty auktoritäärisyys.
Minäkin olen jo vuosia halunnut aloittaa itsepuolustuslajin harrastamisen, pääasiassa ihan vain sen itsepuolustuksen oppimiseksi. Erityisesti Scandinavian Defendo ja Krav Maga kiinnostavat kovasti, mutta pelkään, että kuntoni ei riitä siihen. Sairastan ykköstyypin diabetesta, olen 176/83 eli ylipainoinen, lisäksi minulla on rasitusastma. Harrastan kyllä lenkkeilyä ja aikaisemmin pelasin ultimatejoukkueessa, mutta kunto silti ei hääppöinen varmasti ole.
Okei, kiitti kaikille vastanneille ja mielipiteensä kertoneille, teistä oli paljon apua ❤️ Me puhutaan nyt äidin kaa vähän ja sitten mietitään 😊
Okei, kiitti kaikille vastanneille ja mielipiteensä kertoneille, teistä oli paljon apua ❤️ Me puhutaan nyt äidin kaa vähän ja sitten mietitään 😊
BJJ ja lukkopaini jos oikeasti haluat jotain hyödyllistä oppia.