Miksi annan aina töykeät pakit?

Kuulostaa enemmänkin siltä, että olet epävarma itsestäsi. Välttelet katsekontaktia ja sosiaalisia tilanteita kääntelemällä päätä.

Qserty kirjoitti:

Kuulostaa enemmänkin siltä, että olet epävarma itsestäsi. Välttelet katsekontaktia ja sosiaalisia tilanteita kääntelemällä päätä.

Totta. Baariympäristö ei todellakaan ole sellainen paikka, jossa tunnen oloni itsevarmaksi. Joskus sekin ihme tapahtuu, mutta harvoin. Olen itsevarmempi muissa tilanteissa ja etenkin urheillessani tunnen olevani siellä mihin kuulun. 

Qserty kirjoitti:

Kuulostaa enemmänkin siltä, että olet epävarma itsestäsi. Välttelet katsekontaktia ja sosiaalisia tilanteita kääntelemällä päätä.

Ei kyse ole kuitenkaan siitä, että en uskaltaisi jutella, mutta jotenkin tuo vain tulee minulle luonnollisena reaktiona ja nainen luikkii karkuun loukkaantuneen näköisenä ennen kuin ehdin edes valmistautua siihen, että juttelisin naiselle. Yleensä nämä onnistuvat aina yllättämään minut. Toisaalta jos nainen miellyttää minua, niin silloin kyllä onnistun yleensä paremmin. 

Eikö kenelläkään muulla ole vastaavia ongelmia, että eivät osaa reagoida hyvin lähestymisiin? 

Itselläni oli myös yhdessä vaiheessa tuollainen tilanne, että kääntelin päätä kun joku tuli puhumaan. Tein tuota epävarman olon takia ja yritin pähkäillä juttelemisen aiheita tai vastata järkevästi kysymykseen. Tuo sai alkunsa, kun pelailin vain koneella ja sosiaalliset tilanteet jäivät vähemmälle.

Yhden sanan vastauksia "Jep, joo, ei, kyllä, samaa mieltä, totta", tuntuivat nöyryyttäviltä kun pähkäilin, että miksen vastaa kunnon lauseilla.

Sir whinesalot kirjoitti:

Eikö kenelläkään muulla ole vastaavia ongelmia, että eivät osaa reagoida hyvin lähestymisiin? 

Miksi niihin pitäisi reagoida yhtään mitenkään, jos ei ole edes kiinnostunut vastapuolesta? 

Itse en ainakaan mitään kännisten sössötyksiä rupea kuuntelemaan, ihan riippumatta onko kyseessä nainen vai mies. Jos seura ei kiinnosta, käännän vain selkäni. Asian pitäisi tulla sillä selväksi.

Ei kenenkään kanssa ole pakko puhua, jos ei halua. Eikä baari ole sellainen paikka, että siellä olisi kenellä tahansa "oikeus" mennä juttelemaan kenelle vain. 

Qserty kirjoitti:

Itselläni oli myös yhdessä vaiheessa tuollainen tilanne, että kääntelin päätä kun joku tuli puhumaan. Tein tuota epävarman olon takia ja yritin pähkäillä juttelemisen aiheita tai vastata järkevästi kysymykseen. Tuo sai alkunsa, kun pelailin vain koneella ja sosiaalliset tilanteet jäivät vähemmälle.

Yhden sanan vastauksia "Jep, joo, ei, kyllä, samaa mieltä, totta", tuntuivat nöyryyttäviltä kun pähkäilin, että miksen vastaa kunnon lauseilla.

Minulla on vähän sama tilanne tällä hetkellä. Olen työttömyyden takia ollut hyvin vähän tekemisissä muiden ihmisten kanssa, mutta sain itseasiassa hommia ja aloitan viikon päästä. Toisaalta saatan puhua joidenkin kanssa hyvinkin luontevasti, mutta työ baari/yökerho on sellainen ympäristö, jossa lähes aina jäädyn. Olen minä sielläkin hyviä keskusteluja käynyt, mutta harvoin. Se pinnallisuus ja seksuaalisuus on jotenkin niin vahvaa tuolla, että luontevaa keskustelua on hankala luoda. Lisänä vielä melu, joka tekee kaikista keskusteluista kahdenkeskisijä. Olen aina ollut parempi keskustelemaan osana porukkaa, koska silloin minulla ei ole vetovastuuta keskustelussa ja pystyn paineettomasti juttelemaan. Lähden usein analysoimaan liikaa kahdenkeskisissä keskusteluissa toisen reaktioita ja se taas on suoraan pois siitä, että saisin mitään järkevää sanottavaa kehitettyä. Huvittavaa tosin, että niissä ryhmäkeskusteluissa olen yleensä aina eniten äänessä. 

Kaffepulla kirjoitti:

Sir whinesalot kirjoitti:

Eikö kenelläkään muulla ole vastaavia ongelmia, että eivät osaa reagoida hyvin lähestymisiin? 

Miksi niihin pitäisi reagoida yhtään mitenkään, jos ei ole edes kiinnostunut vastapuolesta? 

Itse en ainakaan mitään kännisten sössötyksiä rupea kuuntelemaan, ihan riippumatta onko kyseessä nainen vai mies. Jos seura ei kiinnosta, käännän vain selkäni. Asian pitäisi tulla sillä selväksi.

Ei kenenkään kanssa ole pakko puhua, jos ei halua. Eikä baari ole sellainen paikka, että siellä olisi kenellä tahansa "oikeus" mennä juttelemaan kenelle vain. 

Olen kyllä vahvasti eri mieltä. Jos joku tulee sinulle juttelemaan, niin onhan se epäkohteliasta olla reagoimatta mitenkään. Tietenkään ei tarvitse jäädä juttelemaan jos ei tunnu siltä, mutta sitten päättää keskustelun jotenkin luontevasti ja lähtee pois. Baari on mielestäni juurikin sellainen paikka, jossa tulisi mennä juttelemaan muille ihmisille. 

Jos joku ei-toivottava henkilö tulee jankuttamaan jotain baarissa, kohtelias ja asiallinen "Kiitos kun tulit juttelemaan, mutta mä en nyt halua jutella sun kanssa" riittää.

Sosiaalisia taitoja nimenomaan tarvitaan siihen, että selviää tuollaisista tilanteista tyylillä.

Sosiaaliset taidot eivät ole yhtä kuin se, että juttelee kaikkien kanssa. Sosiaalisesti taitava ihminen osaa valikoida seuransa.

Kaffepulla kirjoitti:

Jos joku ei-toivottava henkilö tulee jankuttamaan jotain baarissa, kohtelias ja asiallinen "Kiitos kun tulit juttelemaan, mutta mä en nyt halua jutella sun kanssa" riittää.

Sosiaalisia taitoja nimenomaan tarvitaan siihen, että selviää tuollaisista tilanteista tyylillä.

Sosiaaliset taidot eivät ole yhtä kuin se, että juttelee kaikkien kanssa. Sosiaalisesti taitava ihminen osaa valikoida seuransa.

Sosiaalisesti taitava henkilö osaa kuitenkin tehdä sen loukkaamatta toista henkilöä. Mielestäni "en halua jutella kanssasi" on turhan jyrkkä. Parempi tapa on mielestäni sanoa poistuvansa johonkin ja toivottaa samalla hyvää illanjatkoa. Se on pehmeämpi, mutta silti selvä merkki. Lähestyjän ei tällöin itse tarvitse poistua tai jäädä siihen viereen vaivaantuneena. Toki tämä riippuu aina tilanteesta ja lähestymisen tyylistä, mutta aina pitäisi lähteä siitä, että ei loukkaa toista jos ei ole tarvetta. Jopa niihin hankaliin tyyppeihin toimii yleensä parhaiten ystävällisyys. 

Mulla vähän sama juttu. En uskalla ekoilla treffeillä katsoa silmiin, vaikka kiinnostaisikin. Jotenkin pelkään sitä, että minulle nauretaan päin naamaa, vaikka se just pahentaakin tilannetta.

Koska sulla ei ole sosiaalisia taitoja...?

Kilttimies75 kirjoitti:

Mulla vähän sama juttu. En uskalla ekoilla treffeillä katsoa silmiin, vaikka kiinnostaisikin. Jotenkin pelkään sitä, että minulle nauretaan päin naamaa, vaikka se just pahentaakin tilannetta.

Minulle se on helppoa siinä vaiheessa kun on jokseenkin selvää, että nainen on minustakin kiinnostunut. Ongelmallista silmiin katsominen on nimenomaan silloin kun ei ole toisesta kiinnostunut. Mielestäni silmiin katsominen on nimittäin jotenkin seksuaalista ja romanttista, jolloin esimerkiksi silmiin katsominen työhaastattelussa on toisinaan vaivaannuttavaa.