Onnellisuudesta

Jos kaikilla olisi sama onnellisuuden tunne sisällään kuin minulla jatkuvasti, en usko, että kellään olisi tarvetta veetuilla edes anonyymisti. Ei olis tarvetta yrittää loukata tai satuttaa muita missään tilanteessa. Mietin vain miksi juuri minä olen näin etuoikeutettu. Tätäkö se "tavoiteltu" zen-olotila on? Toki pahoitan mieleni ja suutun jos tahallaan satutetaan tai ivaillaan, mutta perusoloni on onnellinen. Hymyilen kuin hölmö ihan itseksenikin. Onko muita?