Lue keskustelun säännöt.
Ikisinkku ja katkera
12.08.2017 |
Nyt olen ollut jo 13 v vuotta sinkku, ilman että kukaan on oikeasti ollut kiinnostunut suhteesta kanssani sinä aikana. Olen 38v nainen ja mielestäni en edes kauhean ruma, mutta kenellekään en kelpaa. Eniten kalvaa nyt ystävät jotka ovat erottuaan löytävät suhteen muutamassa kuukaudessa. Oikeasti alkaa vaivata todella paljon mikä minussa on vikana...
Kommentit (19)
Mitäpä olet muuta tehnyt kuin etsinyt suhdetta? - Ja mistä sitä suhdetta olet yrittänyt löytää? Katkeroitumalla et voita mitään.
T. Ikisinkku (mies)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olit kuitenkin suhteessa 25-vuotiaaksi asti? Et ole silloin ikisinkku, se kun tarkoittaa ettei ole ikinä elämänsä aikana seurustellut.
En pysty enää edes analysoimaan omaa asennettani, luonnettani, mitä olen tehnyt kumppanin löytääkseni...Olen vaan jotenkin ihan hirveän pettynyt siihen miten aina kun silloin kerran viidessä vuodessa tapaan jonkun kivan joka on myös minusta kiinnostunut, mies osoittautuukin sitoutumishaluttomaksi, mt- ongelmaiseksi tai vaan kusipääksi. Olen tullut siihen tulokseen että terveitä ja järkeviä miehiä ei minulle riitä, muille kyllä. Sitten pitäisi jaksaa iloita muiden suhteista kun itse elää vuodesta toiseen ilman ihmiskontakteja
Vierailija kirjoitti:
En pysty enää edes analysoimaan omaa asennettani, luonnettani, mitä olen tehnyt kumppanin löytääkseni...Olen vaan jotenkin ihan hirveän pettynyt siihen miten aina kun silloin kerran viidessä vuodessa tapaan jonkun kivan joka on myös minusta kiinnostunut, mies osoittautuukin sitoutumishaluttomaksi, mt- ongelmaiseksi tai vaan kusipääksi. Olen tullut siihen tulokseen että terveitä ja järkeviä miehiä ei minulle riitä, muille kyllä. Sitten pitäisi jaksaa iloita muiden suhteista kun itse elää vuodesta toiseen ilman ihmiskontakteja
Tuli mieleeni, että pyritköhän liian voimallisesti vain ja ainoastaan parisuhteenseen tavattuasi kiinnostavan uuden miehen? Sen sijaan, että yrittäisit lähestyä häntä (uutta miestä), enempi ajatuksella, että voisitte olla, ainakin aluksi vain kavereita.
Sillä varmasti pettyy useinkin, jos alati näkee tai kokee sinusta kiinnostuneet miehen (/tai miehet) vain enempi vähempi potenttiaalisina kumppaneina. Sen sijaan, että osaisi tai antaisi tai ainakinin yrittäsi saada mahdollisuuden saada nauttia ja iloita "miehisestä" seurasta muutoin. - Tämä nyt tuli vain mieleen, kun kirjoitit, että "sinun täytyisi kestää eloa vuodesta toiseen ilman ihmiskontakteja"
Veikkaan ettet vaan kelpuuta ketään miestä.
Tuollainen tilanne sinänsä on lähes mahdoton. Suomessa on huutava pula naisista. Miehiä on yli 50 000 enemmän. Kaikenlaiset naiseksi tunnistettavat viedään käsistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta mukava tietää että on muitakin, olen myös ollut parisuhteetta 12 vuotta ja jotkut tällaiset ohjeet tuosta yläpuolelta lainattuna "Tuli mieleeni, että pyritköhän liian voimallisesti vain ja ainoastaan parisuhteenseen tavattuasi kiinnostavan uuden miehen? Sen sijaan, että yrittäisit lähestyä häntä (uutta miestä), enempi ajatuksella, että voisitte olla, ainakin aluksi vain kavereita." on ihan skeidaa koska kerta kaikkiaan yhtään mitään mieskontaktia ei ole pl kavereiden aviomiehet.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta mukava tietää että on muitakin, olen myös ollut parisuhteetta 12 vuotta ja jotkut tällaiset ohjeet tuosta yläpuolelta lainattuna "Tuli mieleeni, että pyritköhän liian voimallisesti vain ja ainoastaan parisuhteenseen tavattuasi kiinnostavan uuden miehen? Sen sijaan, että yrittäisit lähestyä häntä (uutta miestä), enempi ajatuksella, että voisitte olla, ainakin aluksi vain kavereita." on ihan skeidaa koska kerta kaikkiaan yhtään mitään mieskontaktia ei ole pl kavereiden aviomiehet.
No sitten Ap:n kannattaisi tulla ulos sieltä komerostaan ja ottaa reippaasti itse kontaktia miehiin, eikä vain odottaa, että joku mies sattumalta niin tekisi. Eli laittaa vaikka viestiä potenttiaaliselle miehelle nettitreffipalvelimella. Ja kyllä meitä miehiä voi lähestyä myös ulkona, vaikka sitten bussipysäkillä, kahvilassa, kirjastossa, torilla, baarissa....
Ei se kumppanin löytäminen toki miehenäkään ole helpppoa. Mutta olisi myös turhauttavaa, jos jokaista lähestymisyrtystämme tulkittaisiin isku yrityksenä. Kyllä ainakin itse arvostan sitä, että nainen kykenee vaihtamanaan muutaman sanan, vaikka sitten jos tai kun istun lounas pöydässä hänen viereensä. Tilanteen ei tarvitse tai pidä edetä parisuhteeeen asti, muta se voi myös johtaa toiseen tai kuten sanottu olla johtamatta.
Harva parisuhde on käsittääkseni alkanut niin, että unelmien kumppani on tullut toista kotoa hakemaan ja kertomaan, että tässä nyt on, että eiköhän jatketa loppuelämä yhdessä. Ja, jos vaikka näin itse tekisin toiselle (tietämälleni sinkulle) niin johan tuo saattaisi säikähtää ja ajaa minut pois luotaan. - Sen sijaa, että vastaisi, että kiva kun tulit, eiköhän tassä asettauduta ja juoda, vaikka kahvit ensin. Vaikka toki tämäkin vaihtoehto on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sinussa ole mitään vikaa. Vika on miehissä. Miehet elävät niin harhaisissa prinssiunelmissa, että niille ei kelpaa vähempi kuin upporikas Hollywood-näyttelijä. Miesten pinnallisuuden takia maan syntyvyys on romahtanut.
Nuorena olit huipulla ulkoisesti, mikä riitti suhteeseen. Kun ulkonäkö alkoi huonontua, mutta luonne ei parantunut, jäit sinkuksi. Tai olit nuorena jännämiesten kanssa, joille olit pelkkä kuori eikä kukaan itseään kunnioittava mies halua jännämiesten jäämiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan ettet vaan kelpuuta ketään miestä.
Tuollainen tilanne sinänsä on lähes mahdoton. Suomessa on huutava pula naisista. Miehiä on yli 50 000 enemmän. Kaikenlaiset naiseksi tunnistettavat viedään käsistä.
Montako oikeaa aloitetta olet tehnyt naisten suuntaan viimeisen vuoden aikana? Niinpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan ettet vaan kelpuuta ketään miestä.
Tuollainen tilanne sinänsä on lähes mahdoton. Suomessa on huutava pula naisista. Miehiä on yli 50 000 enemmän. Kaikenlaiset naiseksi tunnistettavat viedään käsistä.Montako oikeaa aloitetta olet tehnyt naisten suuntaan viimeisen vuoden aikana? Niinpä.
No en yhtään, koska se ei perusmiehelle kannata. Naisilla on niin kovat vaatimukset ja pelimiehet tekevät koko ajan aloitteita heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eiköhän hänelläkin ole enemmän aloitteita tehtynä mitä saatuna, kuten Suomessa hyvin monella miehellä. Eilen oli harvinainen päivä baarissa, koska jäin aloitteiden teossa 2-1 tappiolle. Lopputulema oli silti yksin pizza kainalossa kotiin, sillä sain pakit ja kumpikin minulle puhumaan erehtynyt nainen oli räkäkännissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan ettet vaan kelpuuta ketään miestä.
Tuollainen tilanne sinänsä on lähes mahdoton. Suomessa on huutava pula naisista. Miehiä on yli 50 000 enemmän. Kaikenlaiset naiseksi tunnistettavat viedään käsistä.Montako oikeaa aloitetta olet tehnyt naisten suuntaan viimeisen vuoden aikana? Niinpä.
No en yhtään, koska se ei perusmiehelle kannata. Naisilla on niin kovat vaatimukset ja pelimiehet tekevät koko ajan aloitteita heille.
Tämä jaksaa naurattaa joka kerta. "Naisille tehdään koko ajan aloitteita, naisista tapellaan!!! Minä en ole ikinä tehnyt aloitetta, mutta tiedän että kaikki muut miehet tekevät! Näen sen seinän läpi yksiöstäni, josta en ole poistunut 10 vuoteen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän hänelläkin ole enemmän aloitteita tehtynä mitä saatuna, kuten Suomessa hyvin monella miehellä. Eilen oli harvinainen päivä baarissa, koska jäin aloitteiden teossa 2-1 tappiolle. Lopputulema oli silti yksin pizza kainalossa kotiin, sillä sain pakit ja kumpikin minulle puhumaan erehtynyt nainen oli räkäkännissä.
Olet liian nirso.
Jos tapaat jonkun kerran viidessä vuodessa, siinähän se ongelmasi on.
Ymmärrän hyvin että tulee jossain vaiheessa katkeruutta ja toivottomuuden fiiliksiä kun ei koskaan onnistu. Joku rajansa on yrittämisellä, aloitteilla ja nettideittaamisellakin, sillä on raskasta epäonnistua suhteissa ja niiden haussa kerta toisensa jälkeen.
Itselleni olen löytänyt syitä liian mukavuudenhaluisesta luonteestani, siitä etten kestä konflikteja, olen liian itsenäinen, edellytän toiselta aikuisuutta ja vastuunottoa omasta onnellisuudesta, en ala kasvattaa enkä komentaa toista ihmistä, en kestä nöyristelyä enkä selkärangattomuutta.
Siis aikamoinen lista jo tämäkin vaikka en pidä itseäni liian vaativana!
Parisuhteitani on siis kaatunut em syistä mutta myös esim siksi että mies on ollut niin ujo ja estoinen ettei eteenpäin ole päästy. Moni mies toivoo sellaista hieman voimakkaampaa naista jonka tahdissa olisi helppo elää, vaikkei itse edes tajua että näin haluaa. Mutta niin toivoo moni nainenkin sisimmissään ja jopa salaa itseltään koska on paljon helpompaa katsoa hieman ylöspäin.
Pitkä vuodatus, joo, aihetta on tullut pohdittua. Sen tahdon vielä sanoa että on ollut vapauttavaa ja itselleni armollista tajuta että en tiedä syytä miksi en ole parisuhteessa, näin on vain käynyt tässä elämässä, eikä se tee minusta yhtään huonompaa tai ikävämpää ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta mukava tietää että on muitakin, olen myös ollut parisuhteetta 12 vuotta ja jotkut tällaiset ohjeet tuosta yläpuolelta lainattuna "Tuli mieleeni, että pyritköhän liian voimallisesti vain ja ainoastaan parisuhteenseen tavattuasi kiinnostavan uuden miehen? Sen sijaan, että yrittäisit lähestyä häntä (uutta miestä), enempi ajatuksella, että voisitte olla, ainakin aluksi vain kavereita." on ihan skeidaa koska kerta kaikkiaan yhtään mitään mieskontaktia ei ole pl kavereiden aviomiehet.
No sitten Ap:n kannattaisi tulla ulos sieltä komerostaan ja ottaa reippaasti itse kontaktia miehiin, eikä vain odottaa, että joku mies sattumalta niin tekisi. Eli laittaa vaikka viestiä potenttiaaliselle miehelle nettitreffipalvelimella. Ja kyllä meitä miehiä voi lähestyä myös ulkona, vaikka sitten bussipysäkillä, kahvilassa, kirjastossa, torilla, baarissa....
Ei se kumppanin löytäminen toki miehenäkään ole helpppoa. Mutta olisi myös turhauttavaa, jos jokaista lähestymisyrtystämme tulkittaisiin isku yrityksenä. Kyllä ainakin itse arvostan sitä, että nainen kykenee vaihtamanaan muutaman sanan, vaikka sitten jos tai kun istun lounas pöydässä hänen viereensä. Tilanteen ei tarvitse tai pidä edetä parisuhteeeen asti, muta se voi myös johtaa toiseen tai kuten sanottu olla johtamatta.
Harva parisuhde on käsittääkseni alkanut niin, että unelmien kumppani on tullut toista kotoa hakemaan ja kertomaan, että tässä nyt on, että eiköhän jatketa loppuelämä yhdessä. Ja, jos vaikka näin itse tekisin toiselle (tietämälleni sinkulle) niin johan tuo saattaisi säikähtää ja ajaa minut pois luotaan. - Sen sijaa, että vastaisi, että kiva kun tulit, eiköhän tassä asettauduta ja juoda, vaikka kahvit ensin. Vaikka toki tämäkin vaihtoehto on olemassa.
Nettideittailua suosittelen minäkin. Erittäin helppo tapa tutustua uusiin ihmisiin. Asenteen pitää tosin olla kunnossa. Hämmästyttävän moni lähtee leikkiin asenteella "nettideittailu on niin pinnallista, kaikki etsivät koko ajan parempaa..." Sitä parempaa on tarjolla koko ajan kaikkialla, ei pidä syyttää nettideittailua.
Vierailija kirjoitti:
En pysty enää edes analysoimaan omaa asennettani, luonnettani, mitä olen tehnyt kumppanin löytääkseni...Olen vaan jotenkin ihan hirveän pettynyt siihen miten aina kun silloin kerran viidessä vuodessa tapaan jonkun kivan joka on myös minusta kiinnostunut, mies osoittautuukin sitoutumishaluttomaksi, mt- ongelmaiseksi tai vaan kusipääksi. Olen tullut siihen tulokseen että terveitä ja järkeviä miehiä ei minulle riitä, muille kyllä. Sitten pitäisi jaksaa iloita muiden suhteista kun itse elää vuodesta toiseen ilman ihmiskontakteja
Takerruko? Laitatko "50" viestii päivän aikana? Missä oot, mitä teet, jono nähdään?
Empiirisissä tutkimuksessani olen huomannut jottahe joilla ei ole muuta omaa elämää kuin puolison jatkuva metsästys, eivät semmoista lukemattomista yrityksistään huolimatta saa/löydä koska tukehduttavat sen ripustautumalla toiseen 24/7
Luonne, asenne, käytös?