Lue keskustelun säännöt.
Ajatteletko omaa etuasi ensin vai lastesi etua?
05.08.2017 |
Itselläni lapset menevät ensimmäiseksi. Kaveri sitävastoin toimii päinvastoin. Huolehtii esim että syö ensin, sitten vasta lapset jos jotain jää. Minä toimin päinvastoin.
Kommentit (22)
Lasten etua. Määrittelen itse, mikä se lapsen etu missäkin tilanteessa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheen etua ensin, sitten lapsien ja lopulta omaani. Tietenkin tilanteesta riippuen joskus menee joko lapset tai minä muiden edelle jos siitä ei ole kokonaisuudelle haittaa.
Millainen ihminen syö ennen lapsia sillä mentaliteetilla, että minä ekana, lapset jos jotain jää?!
Ei kukasn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni lapset menevät ensimmäiseksi. Kaveri sitävastoin toimii päinvastoin. Huolehtii esim että syö ensin, sitten vasta lapset jos jotain jää. Minä toimin päinvastoin.
No kylläpäs sinä olet hyvä ihminen!
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen syö ennen lapsia sillä mentaliteetilla, että minä ekana, lapset jos jotain jää?!
Ei kukasn.
Voi kuule, kyllä näitä on. Keskenkasvuisia kakaroita vanhempina. Millaisia luulet näistä heti-mulle-kaikki-tänne-lapsista kasvavan isona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni lapset menevät ensimmäiseksi. Kaveri sitävastoin toimii päinvastoin. Huolehtii esim että syö ensin, sitten vasta lapset jos jotain jää. Minä toimin päinvastoin.
No kylläpäs sinä olet hyvä ihminen!
On ainakin astetta parempi kuin omanedun tavoittelija.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni lapset menevät ensimmäiseksi. Kaveri sitävastoin toimii päinvastoin. Huolehtii esim että syö ensin, sitten vasta lapset jos jotain jää. Minä toimin päinvastoin.
No kylläpäs sinä olet hyvä ihminen!
Kyllä
Tietysti lapset menevät edelle. Jos ei tätä ymmärrä, ei pitäisi hankkia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen syö ennen lapsia sillä mentaliteetilla, että minä ekana, lapset jos jotain jää?!
Ei kukasn.
Isossa osassa maailmaa toimitaan näin. Eri maissa on vähän eri versioita. Joissakin ensin syövät aikuiset, sitten lapset. Toisissa ensin miehet, sitten pojat, sitten naiset, sitten tytöt, jos jotain jää. Jossain miehet ja pojat yhdessä ensin, naiset ja tytöt saavat rippeet.
Riippuu ihan tilanteesta. Pääasiassa lasten etu ensin, mutta joskus tulee se pikkuinen piru korvaan supattamaan, että nyt on äitin vuoro. Ei meillä lapset ole mitään jalustalle nostettuja pikkujumalia, joita palvotaan ja kaikki asiat tehdään lapset edellä. Silleen sopivasti kumpaakin. En esim tee joka päivä lasten suosikkiruokia, vaan joskus on lastenkin syötävä sitä mitä minä haluan syödä. Muuten meillä ei koskaan syötäisi kaali-, maksa- tai veriruokia, vaan aina jotain makaronia eri lisukkeilla. Mutta sitten taas jos on sovittu joku meno ja menot menee päällekkäin. Esim olisin lähdössä viihteelle ja lapsenvahti peruu, niin toki jään kotiin lasten edun nimissä enkä ala viinantuskissa säätämään mitään sellaista mikä olisi lapsille haitaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääasiassa ajattelen lapsen etua. Välillä on kuitenkin toimittava oman edun mukaan, jotta lapsen etu toteutuu pidemmällä aikavälillä. Esim. en istu lapsen vierellä sairaalasängyllä 27/7, vaikka lapsi niin haluaisi, vaan käyn välillä syömässä, nukkumassa ja peseytymässä, jottei oma pää hajoa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen syö ennen lapsia sillä mentaliteetilla, että minä ekana, lapset jos jotain jää?!
Ei kukasn.Isossa osassa maailmaa toimitaan näin. Eri maissa on vähän eri versioita. Joissakin ensin syövät aikuiset, sitten lapset. Toisissa ensin miehet, sitten pojat, sitten naiset, sitten tytöt, jos jotain jää. Jossain miehet ja pojat yhdessä ensin, naiset ja tytöt saavat rippeet.
Meillä minä ja tytöt syödään ensin. Pojat kutsutaan pöytään vasta kun olemme saaneet tarpeeksemme. Me laitamme ruuan.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihan tilanteesta. Pääasiassa lasten etu ensin, mutta joskus tulee se pikkuinen piru korvaan supattamaan, että nyt on äitin vuoro. Ei meillä lapset ole mitään jalustalle nostettuja pikkujumalia, joita palvotaan ja kaikki asiat tehdään lapset edellä. Silleen sopivasti kumpaakin. En esim tee joka päivä lasten suosikkiruokia, vaan joskus on lastenkin syötävä sitä mitä minä haluan syödä. Muuten meillä ei koskaan syötäisi kaali-, maksa- tai veriruokia, vaan aina jotain makaronia eri lisukkeilla. Mutta sitten taas jos on sovittu joku meno ja menot menee päällekkäin. Esim olisin lähdössä viihteelle ja lapsenvahti peruu, niin toki jään kotiin lasten edun nimissä enkä ala viinantuskissa säätämään mitään sellaista mikä olisi lapsille haitaksi.
Tuossa ruoka asiassa on juuri lapsen etu ettei aina saa oman mielen mukaan kuten haluaa. Lapsen etu ei tarkoita sitä että lapsi on pikkujumala vaan sitä että vanhempi päättää ja tekee asiat lapsen edun mukaan.
Samoin kuten tuo joka sanoo ettei istu 24/7 lapsen saidaalasängyn vierellä vaan pitää itsestään huolta. Siinä lapsen etu on se että vanhempi pitää itsestään myös huolta jotta jaksaa tukea lasta ja pitää huolta.
Lapsen etu ensin, mutta esimerkiksi kaiken tekeminen lapsen pään mukaan ei ole lapsen etu. Tai äidin totaalinen uupuminen tavoitellessaan lasten edun täydellistä toteuttamista. Kokonaisuus ratkaisee. Mutta jos rahaa esimerkiksi on vähän niin ensin ruuat lapsille, sitten koirille ja viimeisenä itselle. Lapset ja eläimet kun ovat aikuisten vastuulla aina. Taas jos olisi tilanne, että on varaa ostaa lapselle 500 euron polkupyörä niin käytös ratkaisee. Ei ole lapsen etu saada kaikkea mitä haluaa. Ja kolmas tilanne, jos äidillä aika vaikkapa hierontaan ja lapsi, 3v, haluaa äidin jäävän kotiin niin siinäkin tilanteessa jättäisin lapsen kotiin( siis isän kanssa tms) , sillä itsenäisyyden opettelu on mielestäni lapten etu. Joku ulkopuolinen voisi nähdä asian niin, että on itsekästä olla ostamatta jotain mihin on varaa tai lähteä kotoa jos lapsi haluaa että äiti jää. Nään on aika lailla kiinni siitä, millanen ajatus itellä on lasten kasvatuksesta. Ja vieraan on tosi vaikea nähdä kokonaisuutta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen ihminen syö ennen lapsia sillä mentaliteetilla, että minä ekana, lapset jos jotain jää?!
Ei kukasn.Isossa osassa maailmaa toimitaan näin. Eri maissa on vähän eri versioita. Joissakin ensin syövät aikuiset, sitten lapset. Toisissa ensin miehet, sitten pojat, sitten naiset, sitten tytöt, jos jotain jää. Jossain miehet ja pojat yhdessä ensin, naiset ja tytöt saavat rippeet.
Meillä minä ja tytöt syödään ensin. Pojat kutsutaan pöytään vasta kun olemme saaneet tarpeeksemme. Me laitamme ruuan.
Meillä myös näin, pojat syövät aina kaiken mitä on tarjolla, joten helpompi antaa tyttöjen ja äidin ottaa ensin. Muuten ei jäis meille mitään :D
Lapsen, aina. Moni mies tuntuu ajattelen itseään ensin, mitä en voi millään ymmärtää. Lapsi huutaa nälkää niin pistetään itselle ruoka ensin koska "no mun on nälkä"
Omaa etua ja perustelen sen lapsen edulla.