Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
42 v, hormonaalinen ehkäisy ja yllätysraskaus
Ohhoh...
02.08.2017 |
Seurustelusuhde kuusi viikkoa. Yhdyntöjä ehtinyt olla tuon hormonaalisen ehkäisyn varassa kaksi (alussa kortsu käytössä, kunnes testit). Esikoinenkin "vanhana" saatu, ei tosin vahinkona, nyt kuusivuotias. Erosta esikoisen isään kulunut kaksi vuotta.
Seurustelukumppani mua kymmenen vuotta nuorempi mies. Joka on aiemmassa suhteessaan hyväksynyt sen, kun silloinen avovaimonsa ehdottomasti ei halunnut lapsia, koskaan. Mutta mies on myös sanonut aina kokeneensa, että toisin olisi mennyt, jos kumppani olisi lapsia halunnut.
Ei olla vielä ehditty edes tutustua toistemme vanhempiin. Sukulaisista puhumattakaan. Vain pariin ystävään.
Enkä todellakaan ajatellut enää lisääntyväni. Olin jo tehnyt pienen surutyön yksilapsiseksi jäämisestä.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Paljon onnea! Vauvat ovat ihania.
Kiitos! Totta tuokin, ovat ne. Vaikka en ole koskaan ollutkaan vauva/vauvakuumeihminen. Esikoiseni hoidin avioliitosta huolimatta 99% yksin vauva-ajan. Eksä ei kestänyt mitään lapsesta aiheutuvaa häiriötä ja eristäytyi kakkosasuntoon. Ei ihme, että erottiin. Mulla oli niin raskasta, että en kauheasti ehtinyt kokea sitä äitiyttä siltä romanttiselta kannalta. Mutta lapsi sai alusta asti, joka hetki paljon rakkautta.
Tämä tapahtuvan epätodennäköisyys lyö melkein ällikällä. Toki esikoisen alku oli yhtä nopea, kun sille mahdollisuus annettiin. Mutta ei tunnu reilulta läheisiä ystäviä kohtaan, jotka lapsettomuudesta kärsivät. Tosi läheltä löytyy niitäkin... vieläpä mua 10 v nuorempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ei liene tullut yllätyksenä että lapsia voi tulla jos seksiä harrastaa. Olisit hankkinut sterilisaatin, jos et lapsia halua. Vai mikä sun pointtisi oli?
Kierukka? Mun kierukkatyttö täytti just 25v. Mutta onnittelut sulle! Aiotko pitää?
Vierailija kirjoitti:
Niin ei liene tullut yllätyksenä että lapsia voi tulla jos seksiä harrastaa. Olisit hankkinut sterilisaatin, jos et lapsia halua. Vai mikä sun pointtisi oli?
En ole halunnut sterilisaatiota. Ihan klassisesti pelännyt sitä, jos mieli muutttuisikin.
Mun pointtini oli, että olen yllättävässä elämäntilanteessa. Musta tää on hyvä paikka sellaisesta avautumiseen nimettömänä. Elämän yllätyksellisyys sinänsä on tuttua monin tavoin. Onneksi yhtä paljon hyvässä kuin pahassa.
Vierailija kirjoitti:
Kierukka? Mun kierukkatyttö täytti just 25v. Mutta onnittelut sulle! Aiotko pitää?
Toki aion pitää, jos joku olento noin vastoin todennäköisyyksiä tunkee maailmaan. Tavallaan kunnioitettava suoritus.
Minuutilleen oon ottanut kolme vuotta minipillereitä. Silloinkin kun ei seksiä. Näillä siis hoidettu ylirunsaita menkkoja. Aiemmin yritetty hoitaa myös hormonikierukalla, sama vaikuttava aine, mutta kroppa työntänyt kierukat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ohhoh tosiaan. Aivan uunituoreeseen suhteeseen vauva, liki tuntemattoman ihmisen kanssa ei ole paras mahdollinen alku perheelle. Pikkulapsiarki on muutenkin rankkaa. Onnea jatkoon, mitä sitten päätätkin tehdä. Tahdolla pääsee pitkälle myös parisuhteessa ja kokemus auttaa, jos jäät yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ei liene tullut yllätyksenä että lapsia voi tulla jos seksiä harrastaa. Olisit hankkinut sterilisaatin, jos et lapsia halua. Vai mikä sun pointtisi oli?
No se sterilisaatio tuntuu olevan vitun vaikea saada, koska lääkäreiden mielestä kaikki haluaa lapsia.
Tämä ei siis ollut aloittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta kai pidät lapsen. Ihan jo siksikin ettei nyt 6-vuotiaan lapsesi tarvi kasvaa ainokaisena.
Joko olet kertonut lapsen isälle? Teidän suhteenne on niin tuore, että voisi olla ihan aiheellista keskustella jo tässä vaiheessa siitä, kunpi ryhtyy lähivanhemmaksi, jos suhteenne ei syystä tai toisesta toimi. Pitäkää huoli, että välinne pysyvät sellaisina, että pystytte vähintäänkin yhteishuoltajuuteen, vaikka teistä ei perhettä sanan perinteisessä merkityksessä koskaan tulisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehtii vielä menemään kesken, jos et abortti halua.
Vierailija kirjoitti:
No ohhoh tosiaan. Aivan uunituoreeseen suhteeseen vauva, liki tuntemattoman ihmisen kanssa ei ole paras mahdollinen alku perheelle. Pikkulapsiarki on muutenkin rankkaa. Onnea jatkoon, mitä sitten päätätkin tehdä. Tahdolla pääsee pitkälle myös parisuhteessa ja kokemus auttaa, jos jäät yksin.
"ei ole paras mahdollinen alku" - no, äkkiseltään tietty ei. Mutta sekin on nähty, kun hyvä, harkittu, vuosien suhteen pohjustama perhekuvio hajoaa kuvaamallani tavalla. Kukaan ei olisi voinut ennustaa, ettei entisestä aviomiehestäni ollut olemaan vauva-aikana läsnä vähäisimmässäkään määrin. Siinä oli kaikki speksit kohdallaan, mutta lapsen synnyttyä mies ei kyennyt edes ruokakaupassa käymään.
Mulla ei ole vielä todellista kokemusta tästä ihmisestä, jonka kanssa nyt. Mutta meidän suhtautumista toisiimme on alusta asti leimannut vahva halu huomioida toista ja olla tukena. Nähdä vaivaa toisen hyvinvoinnin eteen.
Tässä voi käydä niinkin, että arvalla tuli lottovoitto, siinä missä entisessä suhteessa pitkällä ja järkevällä rakentamisella kasa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ohhoh tosiaan. Aivan uunituoreeseen suhteeseen vauva, liki tuntemattoman ihmisen kanssa ei ole paras mahdollinen alku perheelle. Pikkulapsiarki on muutenkin rankkaa. Onnea jatkoon, mitä sitten päätätkin tehdä. Tahdolla pääsee pitkälle myös parisuhteessa ja kokemus auttaa, jos jäät yksin.
"ei ole paras mahdollinen alku" - no, äkkiseltään tietty ei. Mutta sekin on nähty, kun hyvä, harkittu, vuosien suhteen pohjustama perhekuvio hajoaa kuvaamallani tavalla. Kukaan ei olisi voinut ennustaa, ettei entisestä aviomiehestäni ollut olemaan vauva-aikana läsnä vähäisimmässäkään määrin. Siinä oli kaikki speksit kohdallaan, mutta lapsen synnyttyä mies ei kyennyt edes ruokakaupassa käymään.
Mulla ei ole vielä todellista kokemusta tästä ihmisestä, jonka kanssa nyt. Mutta meidän suhtautumista toisiimme on alusta asti leimannut vahva halu huomioida toista ja olla tukena. Nähdä vaivaa toisen hyvinvoinnin eteen.
Tässä voi käydä niinkin, että arvalla tuli lottovoitto, siinä missä entisessä suhteessa pitkällä ja järkevällä rakentamisella kasa...
Jep, ihmissuhteissa ei saa takuuta. En tarkoittanut synkistellä. Omalla kohdallani kävi samoin 1. liitossa, ja siksi olin hyvin hidas etenemään uuden puolison kanssa. Meillä ei yhteisiä lapsia ole eikä tule, mutta sen ensimmäisen murrosikä ja pari muuta vaihetta oli ajaa meidät erilleen (ja minut järjiltäni), vaikka hyvin sitoutuneita ollaan aina oltukin. Toivottavasti teillä menee kaikki hyvin, uusperhekuviot ovat parhaimmillaankin väliin hankalia, saati silloin, kun perhettä perustetaan vaiheessa, jossa normaalisti elellään vielä ne seurusteluvaiheen ruusunpunaiset lasit silmillä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ohhoh tosiaan. Aivan uunituoreeseen suhteeseen vauva, liki tuntemattoman ihmisen kanssa ei ole paras mahdollinen alku perheelle. Pikkulapsiarki on muutenkin rankkaa. Onnea jatkoon, mitä sitten päätätkin tehdä. Tahdolla pääsee pitkälle myös parisuhteessa ja kokemus auttaa, jos jäät yksin.
"ei ole paras mahdollinen alku" - no, äkkiseltään tietty ei. Mutta sekin on nähty, kun hyvä, harkittu, vuosien suhteen pohjustama perhekuvio hajoaa kuvaamallani tavalla. Kukaan ei olisi voinut ennustaa, ettei entisestä aviomiehestäni ollut olemaan vauva-aikana läsnä vähäisimmässäkään määrin. Siinä oli kaikki speksit kohdallaan, mutta lapsen synnyttyä mies ei kyennyt edes ruokakaupassa käymään.
Mulla ei ole vielä todellista kokemusta tästä ihmisestä, jonka kanssa nyt. Mutta meidän suhtautumista toisiimme on alusta asti leimannut vahva halu huomioida toista ja olla tukena. Nähdä vaivaa toisen hyvinvoinnin eteen.
Tässä voi käydä niinkin, että arvalla tuli lottovoitto, siinä missä entisessä suhteessa pitkällä ja järkevällä rakentamisella kasa...
Jep, ihmissuhteissa ei saa takuuta. En tarkoittanut synkistellä. Omalla kohdallani kävi samoin 1. liitossa, ja siksi olin hyvin hidas etenemään uuden puolison kanssa. Meillä ei yhteisiä lapsia ole eikä tule, mutta sen ensimmäisen murrosikä ja pari muuta vaihetta oli ajaa meidät erilleen (ja minut järjiltäni), vaikka hyvin sitoutuneita ollaan aina oltukin. Toivottavasti teillä menee kaikki hyvin, uusperhekuviot ovat parhaimmillaankin väliin hankalia, saati silloin, kun perhettä perustetaan vaiheessa, jossa normaalisti elellään vielä ne seurusteluvaiheen ruusunpunaiset lasit silmillä :)
Mäkin olen ollut varovainen ja hidas lämpiämään. Ennen tätä. Koko ajan sekä tältä mieheltä että itseltäni lipsahtanut sivulauseissa, että toivotaan nopeaa etenemistä. Edes salaa toivotaan. Sitten änkytetään, että eihän tässä kiire ja en halua tunkea sun elämääsi väärällä tavalla ja kyllä voin odottaa. Molemmat. "Rakastan sinua" karkasi aikaisessa itseltäni, ja melkein pahoittelin, että sellaista liian aikaisin.
Seksissä... oli niin paljon tunnetta mukana, että jo silloin säikähdin: entäs jos? Mutta yritin järkeillä, ettei se tunteen määrä voi lääketiedettä ohittaa. Että hormoniehkäisyn ja väistämättömän hedelmällisyyden laskun ohi ei mennä sillä, että tunteet ovat suuria.
Mies on lipsauttanut, että voitaisiin muuttaa sinne. Sitten pahoitellut vähän vaikeana, ettei tietenkään ole asemassa, missä hänen kuuluisi edes heittona sanoa tuollaista. Että kunnioittaa mun omaa tilaani. Ei tunge lapseni elämään.. mutta voisi sitten joskus..
Jostain isommasta avusta (kuljetettiin tavaraa, hänen autollaan) kiitellessäni totesi, että "tiedäthän sä, että mä tekisin teidän eteen mitä vaan, paljon enemmän kuin tämän."
Näitä tilanteita on piisannut kuuteen viikkoon.
Mutta tämän illan kestän epätietoisuutta. Tai paremminkin sitä, ettei oo todisteita käsissä. Huomenna jos testi plussaa, kerron miehelle. Hän on tänään pois paikkakunnalta.
Alue: Aihe vapaa
Paljon onnea! Vauvat ovat ihania.