Lue keskustelun säännöt.
Aloin pohtimaan, että onko teillä muilla parisuhteessa elävillä yhteisiä kiinnostuksen kohteita?
23.07.2017 |
Harrastatteko yhdessä? Onko teillä jokin aihealue keskusteluissa, joista puhutte yhdessä?
- Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä pitkään ja viime aikoina olen herännyt siihen, ettei meillä ole juuri laisinkaan yhteistä. Ainoa asia, joka meitä yhdistää on lapsi ja nyt kun hänkin alkaa olla jo vanhempi, tuntuu, että viimeinenkin yhdessä tekeminen ja keskustelu on vähentynyt marginaaliin.
Olen toki yrittänyt, että istuisimme iltaa viinilasillisen ja mansikoiden kera samalla jutellen kaikesta, mitä mieleen juolahtaa. Viimeksi, kun istuimme, höpöttelimme hetken ja yllättäen mies kiskaisi viinit huiviin ja poistui sanaakaan sanomatta katsomaan telkkaria. Ensin luulin, että hän lähti vessaan, mutta kun odottelin ja odottelin, tajusin lopulta lähteä kurkkaamaan, että mikä ihme kestää. Olohuoneessahan tuo istui telkkariohjelmaan uppoutuneena. Ilmeisesti siis juttuni ja seurani eivät kiinnosta häntä ja televisiokin vie pidemmän korren.
Olemme keskustelleet, että suhteemme tilanne ei ole kovin hyvä tällä hetkellä. Ei läheisyyttä, ei yhteisiä puheenaiheita, ei yhteisiä harrastuksia. Syy ei yksin ole miehessä. Minua ei kiinnosta yhtään sen enempää hänen harrastuksensa tai tekemisensä kuin häntä minun. Yritimme tuossa vuosi pari sitten aloittaa käymään yhdessä kuntosalilla, mutta se jäi yhteen kertaan. En oikein tiedä, että mitä tässä kohtaa pitäisi tehdä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että suuntaamme kohti väistämätöntä eli karikkoa.
Haluamme molemmat pelastaa suhteen, mutta keinoja siihen ei tunnu olevan. Olisiko joku ratkonut joskus samoja ongelmia? Miten selvisitte tilanteesta?
Kommentit (31)
Miten teidän suhde syttyi? Oli kai teillä silloin jotain yhteistä?
Meillä on alusta saakka ollut yhteistä samanlainen maku musiikissa ja leffoissa. Kumpikaan ei pidä raa'asta väkivallasta tai draamaelokuvista joissa mässätään lasten kärsimyksellä. Myös molemmat vihaamme adamsandler-elokuvia. Tämä pohjaa myös samanlaiseen arvomaailmaan, ollaan aika myötätuntoisia. Yhä vielä vuosien jälkeen parannetaan maailmaa keskusteluissamme.
Molemmilla on myös omat harrastukset, joista valitaan parhaita paloja kerrottavaksi sen mukaan kun tiedetään että toista kiinnostaa.
Juju on pitää se yhteinen kiinnostus keskiössä ja valita jutut sen ympärille. Ei tarvitse yrittää väkisin mitään erikoisjuttuja tai uutuusharrasteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan meillä.
Rakentaminen ja arkkitehtuuri on ehdottomasti yksi keskustelunaihe suosikeista. Olemme suunnitelleet ja rakentaneet jo 2 taloa itselle (ja 1 suunnitelmat vieraalle) ja laatikossa on seuraavan luonnokset. Rakastamme ajella ympäriinsä ja miettiä eri rakennusten hyviä ja huonoja puolia, virheitä mittasuhteissa jne. Selaamme Oikotietä ja nyt olemme innolla lukeneet messulehteä kun paikan päälle ei viitsitä lähteä. Kyllä riittää ihmettelemistä ja pähkäilemistä vielä pitkäksi aikaa, niin outoja ratkaisuja taloissa on!
Matkustaminen on toinen. Jos emme ole matkalla joko suunnittelemme seuraavaa tai muistelemme edellistä:) Eri kulttuureista riittää aina juteltavaa. Reissaamme paljon myös työn puolesta ja niistäkin riittää juttua.
Ruoka - tietenkin! Rakastamme hyvää ruokaa ja em matkoilla se onkin yksi tärkeimmistä jutuista. Samoin meillä on usein vieraita syömässä. Ruuasta riittää aina juttua.
Luemme uutisia toisillemme ja pähkäilemme elämän menoa. Lapsista nyt aina saa jotain juttua aikaiseksi.
Mies aina käskee mun rentoutua ja lukea jotain - menee 5 minuuttia ja hän tulee tohkeissaan kertomaan jotain ja lukeminen jää taas:)
Nautin tästä kovasti koska 1. mieheni ei jutellut mistään ellei se koskenut lapsia tai kodin hoitoa.
Meillä alkoi tilanne mennä samaan suuntaan, kun molemmilla oli omat työt ja omat harrastukset. Keksimme sitten väkisin" arkeemme yhteisiä aikoja, esim keskiviikkoiltaisin käymme yhdessä pitkällä kävelyllä.
Harrastetaan molemmat yhdessä ja muiden kanssa useita urheilulajeja ja käydään ulkomaan matkoilla harrastusmatkoilla. Muutenkin tykätään matkustella yhdessä. Meillä on yhteiset kulttuuri-intressit ja käydään yhdessä mm. kielikursseilla. Ammatillisesti meillä on yhteisiä keskusteluja kestävästä kehityksestä. Molemmat myös opiskelevat ja tekevät aiheesta tutkimusta. Yleisesti puuhaillaan yhdessä kotona jos ollaan molemmat paikalla. Kaveripiirikin on osin yhteinen.
On toki - etenkin kulttuurin harrataminen (konsertit, museot, näyttelyt, jossain määrin elokuvat).
Harrastamme myös noita viini- tai teeiltoja ja periaatteessa puhuttavaa riittää.
Ei tämä kuitenkaan tee aina parisuhteesta helppoa. Vaimon on mm. vaikea ymmärtää, että minulle liikunta on tärkeää - sitä en saisi harrastaa (ainakaan hänelle lasten hoitaminen sen tunnin ajan on täysin ylivoimaista minkä lenkki vie) sen takia minulla oli n. 5 vuotta, etten käytännössä liikkunut.
Vaikka meillä puhuttavaa riittää, niin lähes aina keskustelut päätyy siihen, että vaimo alkaa syyttämään minua siitä, että puhumme vääristä asioista (politiikasta, kulttuurista tai päivän uutisista, joskus töistämme). Tavallaan ymmärrän, että romanttisten iltojen pitäisi olla romanttisia, mutta tämä romantiikan kaippu tässä nelikymppisenä jotenkin yllättää, kun nuorempina tätä tarvetta ei ollut - seksinkin aikana jälkeen hän lähinnä vertaili minua exiinsä ja puhui lisääntymisbiologiasta. Ei toki tarkoita, etteikö romantiikkaa voisi olla nyttenkin, mutta vastuu tästä on tietenkin minulla - eli ilmeisesti hän odottaa jotain romanttista ylistystä ja vaatii tätä syyllistämällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastamme treenata yhdessa salilla. Vaikka itse en olekaan aivan samanlaisella ambitioilla varustettu kuin fitnesskilpaileva mieheni niin rakastan yhteisia salitreenejamme. Paivittain, toiden jalkeen seka viikonlopuilla (lepopaivat tietty huom myos kerran vko) treenaamme yhdessa. Minulla on oma rakas mieheni joka myos haluaa valmentaa ja auttaa minua salilla. Treenin aikana emme puhu muista asioista vaan vaikka treenaamme yhdessa, keskitymme treeniin. Saamma ns. brekin suhteesta mutta saamme silti olla yhdessa :) Parhaimmillaan yhteinen treeni muuttuu kotona yhteiseksi suihkuksi joka muuttuu yhteiseksi kivaksi makkarissa. Ah en malta odottaa jo iltaa :)
Lisaksi rakastamme high end matkustamista. Olemme onnekkaita etta meilla on taloudellinen mahdollisuus matkustaa maailman hienoimmissa hotelleissa ja nahda kohteita mihin kaikilla ei ole mahdollisuus.
Lapsettomuus on toistaiseksi tiedostettu valinta, elama on just nyt liian kivaa kahdestaan ja toissakin kulkee :)
On paljonkin.
Tykkäämme kokkailla ja käydä erilaisissa ravintoloissa. Tykkäämme suunnitella uusia matkoja ja aktiviteetteja. Tykkäämme loikoilla pitkään ja katsella jotain sarjaa yhdessä. Tykkäämme maistella viinejä ja tehdä palapelejeä. Tykkäämme ottaa pitkiä suihkuja yhdessä. Meillä on myös sama koulutus ja samankaltaiset työt, josta puhumme paljon. Myös tykkäämme sijoitella ja miettiä tulevaisuutta.
Arjessa ja juhlassa meillä on todella samanalaiset halut ja himot. Ollaan kyllä todella sopiva match. Ajattelemme yleensä samaan aikaan asioita ja ehdotamme vaikka jotain ravintolaa, jota toinen on juuri miettinyt jne :)
Olisi vaikea kuvitella jakaa arki ihmisen kanssa, jonka kanssa ei voi puhua / kokea asioita. Tai edes puhua..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On paljonkin: musiikki, kirjoittaminen, ruoka ja juoma, kulttuuri ja taiteet...
En tiedä, miten nämä ihmiset, joilla ei ole mitään yhteistä, edes päätyvät yhteen.
Itselläni on monen kumppanin kanssa ollut lopulta yhteistä vain se, että molemmat ovat ihastuneet toisen ulkonäköön ja olemukseen, ajatuksilla ei niin väliä. Parin vuoden jälkeen alkuhuuman hävittyä alkaakin sitten tulla ongelmia, kun toisella on aina tylsää silloin kun toinen viihtyy, kumpikaan ei oikein välitä toisen kavereista ja sen sellaista. Väkinäistä yhteisten kiinnostuksen kohteiden etsintää nyt sitten taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä sama kuin ap:llä. Vuosien mittaan molempien mielenkiinnon kohteet ovat kehittyneet niin eri suuntiin, ettei meillä oikeastaan ole mitään yhteistä harrastusta. Aikaisemmin mies esim suostui tulemaan mukaan vaeltamaan, toisin silloinkin vaan minun mielikseni. Enää ei tule. Kävimme myös yhdessä punttisalilla, mutta itse kyllästyin jossain vaiheessa siihen monotoniseen nosteluun enkä enää halua käydä siellä. Olen yrittänyt pyytää miestä mukaan koiran kanssa iltalenkille, neljän vuoden aikana on kahdesti suostunut ja valitti että kävelen liian nopeasti.
Yhteiset puheenaiheet on lähinnä perheen arjen pyörittämiseen liittyviä sopimisia.
Joskus aikaisemmin en yhtään ymmärtänyt, mitä ihmiset tarkoittaa sanoessaan että he ovat "kasvaneet erilleen". Nyt ymmärrän sen tosi hyvn koska meille on käynyt juuri niin.
Ap, miksi ihmeessä teidän pitäisi olla yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On yhteisiä harrastuksia, kuten luonnossa liikkuminen ja vaeltaminen. Kummallakin on myös omia harrastuksia, joita harrastetaan intohimoisesti, mutta jotka eivät toista sen enempää kiinnosta.
Sanoisinpa että ei itse asiassa mitenkään kovin paljon ole yhteistä. Lenkkeilyä harrastamme jonkin verran yhdessä, mutta siinäpä se sitten onkin. Minä pidän lukemisesta, mies ei. Elokuvia katsomme molemmat, mutta elokuvamakumme on melko erilainen: minä pidän draamasta, mies toiminnasta. Mies seuraa telkkariohjelmia jonkin verran, minä en yhtään. Työmmekin on aika erilaista ja eri aloilla: minä olen toimistotyöntekijä, mies tuotantotyössä.
Tästä huolimatta tulemme hyvin toimeen ja viihdymme yhdessä, vaikka "yhdessäolo" usein onkin sitä, että istumme omilla tietokoneillamme eri huoneissa ja satunnaisesti huutelemme toisillemme jos sattuu asiaa tulemaan. Johtuu ehkä siitä, että olemme kuitenkin pohjimmiltamme melko samanlaisia. Olemme samanikäisiä, kotoisin naapuripaikkakunnilta, meillä on yhteisiä tuttavia ja haluamme elää samanlaista elämää (eleetöntä, vaatimatonta, "tylsää" kotielämää :D).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulen, että meillä on keskimääräistä enemmän yhteisiä juttuja aviomiehen kanssa ja meillä on todella hauskaa ja antoisaa yhdessä, ehkä juuri sen takia. En voisi kuvitellakaan olevani enää sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa ei olisi mitään yhteistä. Olemme miehen kanssa samalla alalla (+todella harrastautuneita siinä), harrastamme yhdessä kahta-kolmea asiaa ja sitten erillämmekin vielä paria saman aihepiirin juttua. Lisäksi kummallakin on vielä omat kaverit ja joitakin omia juttuja. Plus matkustellaan joka vuosi kerran ulkomaille ja tehdään paljon extempore-reissuja pitkin kotimaata, kai sekin on harrastus jollain tapaa, kohta lähdetään taas. Usein valvotaan yömyöhään ja vain jutellaan kun päivä ei aina riitä keskusteluun. Kai sitä voisi sanoa, että ollaan myös toistemme parhaat ystävät.
Meillä on paljon yhteistä. Katsomme yhdessä rikossarjoja ja -elokuvia, käymme konserteissa ja teatterissa, ulkoilemme ja käymme kuntosalilla, luemme aamulla Helsingin Sanomat yhdessä ja juttelemme uutisista, teemme hyvää ruokaa, remontoimme, matkustelemme, pidämme huolta lapsistamme. Osaamme siltikin olla kotona hiljaa omissa oloissamme tuntikausia. Silloin minä olen netissä ja hän lukee kirjaa tai katsoo urheilua. Tapaamme myös ystäviä yhdessä ja erikseen. En jaksaisi istua viinilasin ääressä montaa minuuttia, jos ei ole mukana isompaa porukkaa. Emme koskaan juo kahdestaan.
Ei kannata jumittaa suhteessa, missä ei ole yhteisiä mielenkiinnonaiheita.
Meillä mieheni kanssa on, sillä olemme hyvin samankaltaisia persoonia, vaikka ikäeroa onkin 10 vuotta. Olemme rauhallisia ihmisiä, jotka rakastavat ruokaa ja sen vastapainoksi paljon lepoa (:D). Myös urheilu on molempien mieleen ja uusien kokemusten kerääminen.
Eli, käymme yhdessä salilla n. 4-5 kertaa viikossa. Sen lisäksi, etenkin nyt kesällä, kokeilemme uusia ja vähemmän uusia juttuja kuten kiipeily, minigolf, moottoripyöräily, perus pyöräily...
Olemme toistemme parhaat ystävät, ja toteuttaisin tekemiäni asioita muutenkin juuri hyvän ystäväni kanssa. Siispä on ilo saada tehdä niitä yhdessä oman mieheni kanssa. Näin se kuuluukin olla, eli että oma kumppani on samalla paras ystäväsi! :)
Tavatessamme oli yhteistä viihteellä olo ja seksi. Nykyään seksi ja brittidekkarit sekä lapset
Ja lisäten vielä viestiin nro 17.
Emme juo juurikaan, mutta kesäisin saatamme ottaa välillä pari pyöräilyn kunniaksi tai muuten vain, esim. grillatessa. Piristää välillä!
Matkustelemme myös aina kun mahdollista. Kaikki reissut tähän mennessä ovat menneet hienosti.
Seksiä harrastamme 2-3 kertaa päivässä, eikä se ole hiipunut suhteen alkuajoista. Ironista, että lomalla reissussa seksiä on vähemmän, sillä silloin luonnollisesti matkakohde saa suuremman huomion. Yleensä kun tämä tuppaa menemään pareilla toisinpäin, että lomalla sitä seksiä on ja paljon. :D
Suosittelen kaikille onnettomille ja sinkuille, että etsikää juuri se oikea älkääkä laskeko kriteerejänne. Itse päätin useiden epäonnien jälkeen näin, ja löysin elämäni miehen. Maltti on valttia.
On sekä yhteisiä että erillisiä mielenkiinnonkohteita ja harrastuksia. Molemmat pidämme ruoanlaitosta, matkustelusta, konserteista, taidenäyttelyistä ja yleensä kulttuuritapahtumista. Toistemme harrastuksissa, jotka eivät toista niin innosta, yritämme kuitenkin tukea toisiamme. Mies lähtee seurakseni lavatansseihin ja minä hänen kanssaan moottoripyöräilemään. Lisäksi on ajanvietteitä, joissa emme ole onnistuneet löytämään yhteistä säveltä. Elokuvien ja tv-sarjojen suhteen meillä esimerkiksi on aivan erilainen maku, emmekä juuri katso televisiota yhdessä.
UP