Äitini ainoa tapa luopua tavarasta on minulle antaminen.

Toimin niin, etten ota paineita toisten tavaroista. Oma elämä kevenee ihan sillä. 

Vierailija kirjoitti:

Toimin niin, etten ota paineita toisten tavaroista. Oma elämä kevenee ihan sillä. 

Äitini vähän pahoittaa mielensä joka kerta kun mulle ei mikään kelpaa. Joka kerta siellä käydessä tyrkyttää jotain.

Ap.

Pystyn samaistumaan. Jo edesmennyt äitini kantoi minulle tavaroita kun osti uusia. Nyt minulla on kaapit täynnä erilaista kodinkonetta, kuppia, kippoa ja maustemyllyä mm. Olen todella huono heittämään mitään menemään, joten tämä on itseasiassa ihan todellinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin niin, etten ota paineita toisten tavaroista. Oma elämä kevenee ihan sillä. 

Äitini vähän pahoittaa mielensä joka kerta kun mulle ei mikään kelpaa. Joka kerta siellä käydessä tyrkyttää jotain.

Ap.

Pystyttekö te puhumaan keskenänne? Kävisin hänen kanssaan painokkaan keskustelun tavaroiden haalimisen mielekkyydestä, säilytystilan määrästä ja siitä kuinka paljon ihminen ylipäätään tarvitsee tavaraa. Ja tekisin täysin selväksi, että en tule ottamaan häneltä vastaan yhtään ainutta tavaraa (nollatoleranssi on tarpeen uskottavuuden vuoksi), joten hänen, rakkaan äidin, on parasta nyt ja kerta kaikkiaan lakata tarjoamasta sinulle yhtään ainutta roippeen tynkää. Ikinä enää.

Ja muista sanoa, että arvostat hänen ystävällisyyttään, mutta et kerta kaikkiaan ota vastaan yhtään tavaraa, edellä mainituista syistä.

Ja kun hän kutsuu sinut kylään, muistuta jo puhelimessa, että et sitten tälläkään kertaa aio raahata mitään hänen tavaroitaan kotiisi. 

Jämäkkyys ja ystävällisyys, voittava kombinaatio.

Minä otan vastaan sanoen, että löydän kyllä niille uuden kodin. Aiemmin nimittäin äiti siivouspuuskassaan saattoi vain viedä roskikseen. Ripitin häntä ja sanoin että on paljon hyväntekeväisyyskirppareita, jotka ottavat tavaraa vastaan. Joten nykyään äiti ojentaa pussit minulle, minä käyn läpi mitä vien hyväntekeväisyystorille ja mitä hävitän.

Ymmärrän ihmisiä jotka mieluummin tarjoavat muille kuin hävittävät. Sehän on vain hyvä asia, että tavara kiertää.

Itse olen ottanut ison roskasäkin käteeni ja laittanut sen täyteen pelkkää romua, ja sitten olen kiikuttanut sen jätteiden keruuseen. Samoin olen sanonut suoraan, että voin toki heittää nuo roskiin puolestasi, mutta minulla ei ole kaappitilaa millekään ylimääräiselle. Sano ihan suoraan äidillesi että kaikki häneen keräilynsä päätyvät kaatopaikalle, heti kun aika hänestä jättää. Ettei hän vaan kuvittele että hänen romunsa olisivat hyödyllisiä sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin niin, etten ota paineita toisten tavaroista. Oma elämä kevenee ihan sillä. 

Äitini vähän pahoittaa mielensä joka kerta kun mulle ei mikään kelpaa. Joka kerta siellä käydessä tyrkyttää jotain.

Ap.

Pystyttekö te puhumaan keskenänne? Kävisin hänen kanssaan painokkaan keskustelun tavaroiden haalimisen mielekkyydestä, säilytystilan määrästä ja siitä kuinka paljon ihminen ylipäätään tarvitsee tavaraa. Ja tekisin täysin selväksi, että en tule ottamaan häneltä vastaan yhtään ainutta tavaraa (nollatoleranssi on tarpeen uskottavuuden vuoksi), joten hänen, rakkaan äidin, on parasta nyt ja kerta kaikkiaan lakata tarjoamasta sinulle yhtään ainutta roippeen tynkää. Ikinä enää.

Ja muista sanoa, että arvostat hänen ystävällisyyttään, mutta et kerta kaikkiaan ota vastaan yhtään tavaraa, edellä mainituista syistä.

Ja kun hän kutsuu sinut kylään, muistuta jo puhelimessa, että et sitten tälläkään kertaa aio raahata mitään hänen tavaroitaan kotiisi. 

Jämäkkyys ja ystävällisyys, voittava kombinaatio.

Kaunis ajatus, mutta meillä vois jopa mennä välit. Ainakin äiti saisi marttyyrikohtauksen.

Ap.

Toi on kaiketi vanhemmilla sukupolvilla aika yleinen ongelma. Mitään ei haluta heittää pois. Luopua voidaan jos jollakin läheisellä on käyttöä. Suosittelen kieltäytymään jatkossakin itsellesi turhista tavaroista. Ei se mitään hyödytä, että ryhtyisit joksikin välikappaleeksi tavaroiden poiskuljettajana. Mun mielestä tällaisista asioista on turha toisten puolesta stressata. Kun kyse on omista vanhemmista, on asia todennäköisesti edessä ennen pitkää, sitten kun vanhemmat kuolee tai muuttaa vanhainkotiin ja asuntoa luultavasti joutuu tyhjentämään. Mutta se vähä mitä tavaramäärälle tässä vaiheessa mahtaa, tuskin hirveästi sitä urakkaa kuitenkaan pienentää. Jos ottaisit tavaroita vastaan, joutuisit helposti vaan myöhemmin hankaliin tilanteisiin jos et olisi säilyttänyt tavaroita ja niiden perään kyseltäisiin. Mun mielestä on lähinnä epäkypsää vanhemmilta loukkaantua siitä, jos heidän turhat tavarat ei kelpaa muillekaan. Siinä puretaan tavaraan liittyvää harmia ihan väärään kohteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin niin, etten ota paineita toisten tavaroista. Oma elämä kevenee ihan sillä. 

Äitini vähän pahoittaa mielensä joka kerta kun mulle ei mikään kelpaa. Joka kerta siellä käydessä tyrkyttää jotain.

Ap.

Pystyttekö te puhumaan keskenänne? Kävisin hänen kanssaan painokkaan keskustelun tavaroiden haalimisen mielekkyydestä, säilytystilan määrästä ja siitä kuinka paljon ihminen ylipäätään tarvitsee tavaraa. Ja tekisin täysin selväksi, että en tule ottamaan häneltä vastaan yhtään ainutta tavaraa (nollatoleranssi on tarpeen uskottavuuden vuoksi), joten hänen, rakkaan äidin, on parasta nyt ja kerta kaikkiaan lakata tarjoamasta sinulle yhtään ainutta roippeen tynkää. Ikinä enää.

Ja muista sanoa, että arvostat hänen ystävällisyyttään, mutta et kerta kaikkiaan ota vastaan yhtään tavaraa, edellä mainituista syistä.

Ja kun hän kutsuu sinut kylään, muistuta jo puhelimessa, että et sitten tälläkään kertaa aio raahata mitään hänen tavaroitaan kotiisi. 

Jämäkkyys ja ystävällisyys, voittava kombinaatio.

Kaunis ajatus, mutta meillä vois jopa mennä välit. Ainakin äiti saisi marttyyrikohtauksen.

Ap.

Arvasin että sulla on tekosyy valmiina olla toimimatta järkevästi. Useimmilla on.

No mutta eikö ole parempi, että sinä lahjoitat kierrätykseen kuin että hänen kaappinsa vain täyttyvät? Ellei sitten käy niin, että hän ostaa uutta tavaraa tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimin niin, etten ota paineita toisten tavaroista. Oma elämä kevenee ihan sillä. 

Äitini vähän pahoittaa mielensä joka kerta kun mulle ei mikään kelpaa. Joka kerta siellä käydessä tyrkyttää jotain.

Ap.

Pystyttekö te puhumaan keskenänne? Kävisin hänen kanssaan painokkaan keskustelun tavaroiden haalimisen mielekkyydestä, säilytystilan määrästä ja siitä kuinka paljon ihminen ylipäätään tarvitsee tavaraa. Ja tekisin täysin selväksi, että en tule ottamaan häneltä vastaan yhtään ainutta tavaraa (nollatoleranssi on tarpeen uskottavuuden vuoksi), joten hänen, rakkaan äidin, on parasta nyt ja kerta kaikkiaan lakata tarjoamasta sinulle yhtään ainutta roippeen tynkää. Ikinä enää.

Ja muista sanoa, että arvostat hänen ystävällisyyttään, mutta et kerta kaikkiaan ota vastaan yhtään tavaraa, edellä mainituista syistä.

Ja kun hän kutsuu sinut kylään, muistuta jo puhelimessa, että et sitten tälläkään kertaa aio raahata mitään hänen tavaroitaan kotiisi. 

Jämäkkyys ja ystävällisyys, voittava kombinaatio.

Kaunis ajatus, mutta meillä vois jopa mennä välit. Ainakin äiti saisi marttyyrikohtauksen.

Ap.

Arvasin että sulla on tekosyy valmiina olla toimimatta järkevästi. Useimmilla on.

Liian kilteiksi kasvatetuilla naisilla on tämä ongelma, että ei millään haluaisi pahoittaa toisen mieltä. Sinulla ei taida olla tuota ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Pystyn samaistumaan. Jo edesmennyt äitini kantoi minulle tavaroita kun osti uusia. Nyt minulla on kaapit täynnä erilaista kodinkonetta, kuppia, kippoa ja maustemyllyä mm. Olen todella huono heittämään mitään menemään, joten tämä on itseasiassa ihan todellinen ongelma.

Voin ottaa ne kaikki vastaan jos maksat esim. 50 euroa tästä palveluksesta.

Sinkkumies

Meillä on sama juttu äidin kanssa. Aina pitää kantaa kassikaupalla kaiken maailman rojua. Otan vastaan ja olen jaellut pois ilmaiseksi Facebookin "roskalava"-ryhmässä. Eli joku tarvitseva käy sitten hakemassa romukassit pois.