Aresti/jäähy yli 3-vuotiaalle lapselle mielipiteitä?

4-vuotiaan äitinä teen aina noin ja hvyin lapseni rauhoittuu. Ei kannata antaa lapsille liian paljon "armoa" vaan selkeät rajat/rangaistukset jos käyttäytyy huonosti.

Kyllä meillä on joskus ollut pakko laittaa riehuva 6v omaan huoneeseen rauhoittumaan, ei varsinaisesti rangaistukseksi vaan ihan kaikkien turvallisuuteen vuoksi.

Jälkeenpäin on on sitten juteltu miten pettymyksiä voisi käsitellä muuten kuin tavaroita heittelemällä, huutamalla, lyömällä jne.

Varsinaisesti en kannata jäähyilyä tai muuta rankaisemista

Meidän lapset ei ainakaan ole koskaan tarvinneet jäähyä tai eristämistä. Olemme aina osanneet rauhoittaa heidät muuten. Saamme paljon kiitosta lasten käytöksestä, joten ilmeisesti teemme jotain oikein.

Meille neuvottiin neuvolassa ottamaan väkivaltainen riehuva lapsi syliin ja pitämään siinä tietyssä otteessa niin kauan että rauhoittuu. Kokeiltiin tätä neuvoa joitain kertoja ja normaali 30 min riehumiset, väkivaltaisuus ja tavaroiden hajoittaminen venyi tuntiin.

Rupesin laittamaan jäähylle huoneeseensa ja rauhoittuu 5 minuutissa itsekseen. Ei todellakaan halua syliin tai lähelle, kun raivo yltyy.

Sain tästä kuitenkin noottia ja lapsi kuulemma traumatisoituu.

Mielestäni lapsi traumatisoitui enemmän väkisin kiinni pitämisestä, joka oli oikein jostain kirjasta ammattikasvattajan vinkki.

Tunnin raivo selätetty hetkessä.

Näen, että lapseni haluaa rauhoittua itsekseen. Isänsäkin on sellainen, joka menee pihalle hetkeksi suuttuessaan ja tulee hetken päästä takaisin tyynenä.

Huoneeseen ei joudu pienistä syistä. Ainoastaan silloin jos alkaa lyömään muita ihmisiä tai hajoittamaan tavaroita. Montaa kertaa ei tarvinut jäähyllä käydä, kun ennen joka päiväinen riehuminen loppui.

Hyssyttelyt ja neuvolan/erityisopettajan neuvot eivät koskaan tuottaneet tällaista tulosta.

Miten askeettisia huoneita teidän lapsilla on jos huoneeseen meno on rangaistus? Itse ainakin tykkäsin lapsena leikkiä omassa huoneessani ja hakeuduinkin yleensä sinne, oma ei vielä ihan ole kolme mutta menee jo nyt yksikseen omaan huoneeseensa leikkimään.

Eräs ystäväni juuri vähän aikaa sitten muisteli inhoten kyynel silmässä kun äitinsä komensi hänet huoneeseensa selviämään pahasta mielestä yksin, vaikka olisi vain halunnut lohtua. Että ainakin syyt miksi lapsi komennetaan yksinäisyyteen kannattaa olla hyvin harkitut.

Kolmevuotias ei ole riittävän valmis käsittelemään ylsin pettymyksiä. Siksi jäähylle laittaminen on ensinnäkin tyystin turhaa ja jopa vahingollista. Lapsi ei opi siitä mitään, päinvastoin.

Meillä taas jäähy paikka/jakkara ihan olohuoneessa koska en halua tehdä lapselle omasta huoneesta rangaistus paikkaa..

Meillä ei tosin saada noin pahoja raivareita.

Vierailija kirjoitti:

Meille neuvottiin neuvolassa ottamaan väkivaltainen riehuva lapsi syliin ja pitämään siinä tietyssä otteessa niin kauan että rauhoittuu. Kokeiltiin tätä neuvoa joitain kertoja ja normaali 30 min riehumiset, väkivaltaisuus ja tavaroiden hajoittaminen venyi tuntiin.

Rupesin laittamaan jäähylle huoneeseensa ja rauhoittuu 5 minuutissa itsekseen. Ei todellakaan halua syliin tai lähelle, kun raivo yltyy.

Sain tästä kuitenkin noottia ja lapsi kuulemma traumatisoituu.

Mielestäni lapsi traumatisoitui enemmän väkisin kiinni pitämisestä, joka oli oikein jostain kirjasta ammattikasvattajan vinkki.

Tunnin raivo selätetty hetkessä.

Näen, että lapseni haluaa rauhoittua itsekseen. Isänsäkin on sellainen, joka menee pihalle hetkeksi suuttuessaan ja tulee hetken päästä takaisin tyynenä.

Huoneeseen ei joudu pienistä syistä. Ainoastaan silloin jos alkaa lyömään muita ihmisiä tai hajoittamaan tavaroita. Montaa kertaa ei tarvinut jäähyllä käydä, kun ennen joka päiväinen riehuminen loppui.

Hyssyttelyt ja neuvolan/erityisopettajan neuvot eivät koskaan tuottaneet tällaista tulosta.

Nämä syliotteet on kaikkein kamalimpia. Pidetään raivoavaa lasta väkisin sylissä. Se on molemmille kamalaa. Suorastaan väkivaltaa

Minulla tänä vuonna 3v täyttänyt, ei ole koskaan ollut jäähykäytäntöä eikä tulekaan.

Rajat toki on, ja kyllähän hän niitä kokeilee, mutta puhumalla ollaan aina selvitetty kaikki. Hänellä tosin on oikeus kiukutella ja osoittaa mieltään, mutta kaiken a ja o on osata kertoa se; eilen esimerkiksi hän kiukkusi ja totesi "mä en tiedä mikä mua kiukuttaa, tosi paha mieli" johon sanoin vain että saa kiukuttaa, hienosti kerroit äitille, nyt äiti ymmärtää jos olet vihainen. Ja päälle hali (jos hän haluaa, usein kiukkuisena ei halua) ja vähän omaa tilaa.

Ollaan siis hyyyvin pienestä saakka kannustettu verbaalisuuteen; aikuisten omia "kiukutteluja" (= huonoja päiviä) sanoitettu ja selitetty lapsentasoisesti ja autettu lasta ymmärtämään tunteita, aina aikuisen lähellä - en koskaan haluaisi eristää häntä istumaan johonkin ja yksin käymään läpi mylläkkää päässään.

Aivan lapsikohtaista. Toiset kykenevät rauhoittimaan halaamalla ja toiset taas ei. Olemme kaikki erilaisia lapsesta asti.

Jäähypenkki on mielestäni täyttä pelleilyä helpommallakin pääsee.

Väkivaltaa en kannata missään tilanteessa ja tietyssä iässä lapset oppivat kyllä pompottamaan vanhempiaan, jos siihen antaa mahdollisuuden. Kiukuttaa saa ja saa olla erilaisia tunteita, mutta jos lapsi rikkoo ikkunan ja sanoo tehneensä niin koska kiukutti, ei silloin todellakaan anneta haleja.

Jotku lapset osaa tosi hyvin käyttää hyväksi tällaisia vanhempia ja tehdä ihan mitä lystää kun kaikesta pääsee halilla.

Eri asia joku 1-3 v joka ei välttämättä osaa puhua tai edes kokeile rajoja kuin jossain ruokapöydässä nakkaamalla lautasen.

7 v osaa jo karata kotoa kavereiden kanssa salaa karkkikauppaan ja mennä junaraiteille leikkimään. Siinä on hyvä sitten itkeä miten vain tuntui siltä ja vanhemmat halaa.

Jotenkin ajattelisi, että sellainen mukava hiljainen paikka jossa rauhoittua olisi paras, vaikka säkkituoli johon lapsi voisi mennä ja se olisi merkki, että haluaa rauhoittua itsekseen. Aluksi tietty komennettaisiin siihen rauhoittumaan ja myöhemmin olisi siitä tullut tapa rauhoittua.

Ystävä käytti tätä menetelmää ja lapsi oppi itse nopeasti menemään rauhoittumistuolille kun huomasi, että kiukuttaa (lapsi ei tykännyt ollenkaan koskemisesta tai puhumisesta silloin kun oli kiukkuinen).

Ihan kuin mielisairaalassa on eristyshuone johon saa pyytää päästä rauhoittumaan jos huomaa että kierrokset nousee liikaa (huoneesta saa siis lähteä itsenäisesti kun tuntee rauhoittuneensa, silloin kun on itse sinne mennytkin).