Onko täällä joku vaihtanut etunimensä?

En oikeastaan ole vaihtanut nimeä, mutta otin aikuisiällä käyttöön toisen etunimeni. Se on siis nykyään virallinen kutsumanimeni. Olen tilanteeseen ihan tyytyväinen. Ensimmäinen etunimeni ei jostain syystä koskaan tuntunut omalta.

Vasta jälkikäteen minulle selvisi, että olisi voinut pudottaa ekan etunimeni pois kokonaan. Nythän en sitä tehnyt, vaan se roikkuu edelleen mukana ja esiintyy passissa ja muissa virallisissa papereissa. Toisaalta pääsin juuri tästä syystä aika vähällä: kun koko nimi säilyi samana, ei tarvinnut uusia ajokorttia ynnä muita.

Kutsumanimen vaihdos herätti jonkin verran hämmennystä lähipiirissä, mutta aika nopeasti kaikki tottuivat uuteen nimeeni. En edes jaksanut sen kummemmin selittää tai perustella muutosta ystävilleni ja työkavereilleni, eikä kukaan tainnut koskaan kysyäkään syytä muutokseen.

Asuin jo taannoin ulkomailla ja kyllastyin siihen, kun nimeni aina kirjoitettiin vaarin. Siispa lyhensin sen eli muutin etunimeni. Toki taalla uudessa maassa se kirjoitetaan taas hieman eri tavalla vaarin...;)

Vaihdoin oman nimeni, tai oikeastaan otin uuden nimen vanhojen nimien eteen. En koskaan tykännyt omasta nimestäni. Se uusi nimi oli kuitenkin vähän sellainen nuoruuden hairahdus (olin 23-vuotias kun vaihdoin) eikä se koskaan ollut käytössä muuten kuin tietyssä harrastusporukassa. Kaikissa virallisissa yhteyksissä se tulee esiin ja sitten nolottaa. Mutta luonto ei anna periksi laittaa lääninhallitukseen hakemusta, että saisin sen pois.

Mutta kauheaa, jos sitä nimeä vielä hautajaisissanikin kailotetaan! Tai ehkä se on mukava kevennys ja saa hautajaisväen hymähtämään huvittuneena.

Itse olen ottanut yhden etunimen lisää nimen keskelle, johon se parhaiten istui. Uusi nimi on nyt kutsumanimeni osalla tuttavapiiriäni. Jotkut sukulaiset kutsuvat edelleen tuolla aikaisemmalla nimellä, se ei ole toistaiseksi haitannut mua. Olen huomannut että ihmisten mielestä uusi nimi sopii mulle hyvin. Kerrankin joku joka ei edes tiennyt nimenvaihdosta, kommentoi että arvaa heti mulla olevan tuon nimen, kun olen nimen näköinen:) En halunnut vaihtaa koko nimirimpsua, kun kaikissa asiapapereissa, esim. todistuksissa on vanha nimi. 

Edellinen kolmannen nimen ottaja lisää vielä, että uuden nimen ottamiseen oli syynä, etten pitänyt ekasta nimestäni ja siihen liittyi joitakin epämiellyttäviä assosiaatioita. Nimi ei myöskään ole esteettisesti miellyttävä, uusi nimi on näistä syistä parempi ja sopii myös mulle henkilönä paljon paremmin. Muut etunimet saavat jäädä olemaan mm. asiapapereiden vuoksi.

Olen vaihtanut molemmat etunimeni itselleni paremmin sopiviin. Oli ilmoitusasia, rahaa meni lähinnä henkilökorttien yms uusimiseen.

Olen vaihtanut nimeni. Harkitsin asiaa noin viisi vuotta. Minua on kiusattu alkuperäisestä nimestäni päiväkodista asti. Kun omasta nimestä tulee ivailu- ja kirosana ei sitä vaan enää jaksa. On aina taakka ilmoittaa oma nimi ja katsoa naurunremakoita ja vinoilua nimenhuudossa. Vielä kun sukunimenikin on eräs haukkumasana.

Vaihdoin mielestäni tuolloin kivempaan nimeen jota kehutaan usein. Ainoa miinus on se että se on hieman pitkä. Jos saisin valita uudestaan ottaisin jonku todella ytimekkään ja helpostilausuttavan nimen.

Suosittelen vaihtoa. Paljon järkevämpää kuin naisten ikuiset sukunimenvaihdot jota kukaan ei ihmettele.

Kiusaamisen takia.

Olen vaihtanut etunimeni. Syynä oli se, että mua on aina kutsuttu viimeisellä etunimellä, kun etunimiä on kolme. Vaihdoin siis nimen oikeaksi. Ketutti esim.terkkarissa, kun huudeltiin sillä "väärällä" etunimellä. Nyt virhe on korjattu :)