En kestä kun elämäni on kuin vitsi ja minä olen vain pelle

Tää ei ole mitään masennusta, vaan jotenkin asiat vaan menee pieleen aina, enkä tiedä tapahtuuko tällaisia asioita vain minulle, vai tunteeko muutkin samoin.
Häpeän tekemisiäni jatkuvasti, ja tämä menee vain huonommaksi ja huonommaksi aina, itsetuntoni on jo miinuksella ja pelkään jopa lähteä ulos ihmisten ilmoille nykyään...
Näiden fiilisten takia olen jo melkein luovuttanut, ja nykyään laiskottelen melko paljon ja nukun pitkään :S Odottelen tässä siis töiden alkamista ja haen muita töitä...
Olen parikymppinen nainen, huono koulutus, melko ruma (ainakin omasta mielestä, vaikka monet kehuu nätiksi??), liian monta seksipartneria, liikaa ryyppäämistä ja sekavaa elämäntapaa takana. Huonot suhteet perheeseen ja orastavia (vakavia) mielenterveysongelmia. Että tallainen avautuminen tänään.!