Lapsilla ei ole serkkuja , harmittaa :(!!!

Eikö muita harmita :(?

Minulla on serkkuja, mutta ainoa, joka asuu Suomessa on minua yli 20 vuotta vanhempi. Miksi serkuttomuus pitäisi harmittaa?

Ei ole minunkaan lapsilla serkkuja.

Mulla on ja miehellä, mutta ei nyt kauheasti niiden kanssa aikaa vietetä vaikka sukua ollaan.

Eikö tämä serkkuprovo ollut täällä jo viime kesänä?

Tee lisää lapsia, eipä sillä enempää serkkuja välttämättä saa :)

Ei harmita serkut tai serkuttomuus.

Meidän lapsilla on serkkuja, mutta ei olla tekemisissä. Nähdään ehkä kerran vuodessa tai harvemmin pikaisesti. Pitkä välimatka ja ihan erilaiset intressit melkein kaikessa. He pitävät meitä rupusakkina ja me heitä nirppanokkina.

Harmi,,

Serkut vieraantuvat toisistaan viimeistään yläkouluiässä.

No mun lapsella ei ole serkkuja eikä sisarruksia...onneksi sentään kavereita ja aikuisia sukulaisia.

Ei elämässä kaikkea saa.

Jollain toisella lapsella ei oo kavereita, toisella vanhempia jne.

Sun lapsella ei oo serkkuja, sellasta se on tää elämä!

Tuo serkuttomuus tulee koko ajan vain yleisemmäksi, kun perheet kutistuvat. Tosin sitä on ollut jo aika kauan. Minulla on äidin puolelta kaksi serkkua, isän puolelta ei ainuttakaan, sillä hän oli ainut lapsi. Lapsena kuuntelin kateellisena, miten joillakin kavereilla oli jopa yli 50 serkkua. Pikkuserkkuja on muutamia. Meillä suvussa on niin suuri ikähaitari, että Jotkut pikkuserkuistani olisivat jo lähemmäs 100-vuotiaita, jos vielä eläisivät. Itse olen vähän vaille seitsenkymppinen. Sukututkimuksen puitteissa on ollut hauska löytää ja olla yhteydessä kolmansiin ja neljänsiin serkkuihin. Olen tavannut jopa yhden viidennen serkun!